United States or Lesotho ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän riensi kiireen kautta telttakadulle ja sille päästyään alkoi, raskaasta asustansa huolimatta, juosta kukkulaa kohti niin nopeaan, että harvat aseettomatkaan ihmiset olisivat voineet häntä seurata, ja kun hän ei vähentänyt vauhtiansa kunnaan juurellekaan jouduttuaan, seisoi hän muutamassa minuutissa kukkulanhuipun pienellä tasaisella tantereella.
Kapteinin käskystä heikensi Delphin viimein vauhtiansa, meni pitkin etelä- ja itäpuolella olevia pattereita ja seisoi ennen pitkää North Commercial varvin kajiin kytkettynä. Eräs etelävaltion kenraali. Laskiessaan Charlestonin kajin kylkeen Delphin tervehdittiin eläköön-huudoilla lukuisalta ihmislaumalta.
Kuninkaan torvet nyt käskivät rynnäkölle, toropillitkin kajahduttivat kimakkaa, hurjistuttavaa säveltänsä, ja taistelijat, marssien toisiansa vastaan säännöllisessä järjestyksessä, yhä kiihdyttivät vauhtiansa, siksikun viimein siitä tuli kova juoksu. Näin he ryntäsivät vastakkain tanteren keskipaikassa, samoin kuin hurja koski ryöpsähtää vastakkain meren paisuvan luodeveden kanssa.
Aikaisimmasta aamusta asti seisoimme ylhäällä kannella tähystellen lakkaamatta sitä maata, jota nähdäksemme olimme antautuneet pitkän matkan vaivoihin ja puutteihin. Alkoipa odotus tuntua pitkältäkin; olisimme suoneet, että "Diana" olisi vähän jouduttanut vauhtiansa, mutta se pysyi yhtä levollisena, kuin tähänkin asti.
Petoja hän ei peljännyt, sillä ensiksi oli hänellä hyvät sukset, ja lisäksi oli hän vanhalta rakuunalta saanut lainaksi pitkälle käyvän karpiinin sekä kymmenen laukauksen varat, sillä museetti olisi vaan ollut hänelle vaivaksi. Vihdoinkin harveni metsä. Kyösti hiljensi vauhtiansa ja katseli tarkasti ympärilleen.
Kyösti lisäsi vauhtiansa ja susi seurasi häntä uskollisesti silmillään, sekä liikkui ylen hiljaa eteenpäin, siksi kun hiihtäjä ehti lakeudelle. Silloin hyökkäsi peto esille ja pyrytti ympärilleen niin paljon lunta, että tuo rohkea nuorukainen vaan nauroi vihollisensa kykenemättömyydelle juoksemaan syvässä lumessa niin joutuen kuin tahtoi.
Eikö totta, tee maistuu mainiolta näin saaressa, ulkoilmassa? sanoi emäntä yhä kääntyen Henrikiin ja muuttaen jyrkästi puheaineen. Mutta ottakaahan toki leipää. Mainiolta, sanoi Henrik keräten teeleipää kuppivadin reunalle. Hän oli alkanut omasta mielestään sangen vapaasti ja sujuvasti, ja ilo sen johdosta lisäsi yhä hänen vauhtiansa ja sukkeluuttansa.
Olihan siellä meidänkin puolella mies... ja puutarhuri oli alkamassa jotain kertomusta, mutta juna hiljensi vauhtiansa. Taitaa tulla asema, sanoi hän, pitääpä käydä juomassa. Jutut keskeytyivät ja Nehljudof tuli puutarhurin perässä märälle asemasillalle.
Työmiehet jotka aikoivat junasta jäädä, varustivat ruokalaukut käsiinsä ollaksensa valmiit hyppäämään, sillä junaa ei ollut tapana seisauttaa työmiesten pois menoa varten, ainoastaan kulkua hiukan hiljentää. Juna hiljensi vauhtiansa aseman kohdalla. Veturi hirnui lyhyeen ja tiheään, ikään kuin orit, jolla on vimmattu halu eteenpäin rientää. Ruokasäkit lentelivät vuorottain ja joukottain maahan.
Kotiintuloa seuraavana aamuna auringon noustessa oli Amerikan rannikko kadonnut näkyvistä. Laivaa ei näkynpt ilman rannalla, ja Delphin, joka oli heikentänyt vauhtiansa, meni nyt huoleti Bermudas-saaria kohti. Paluumatka ei ollut mistään merkillinen, ja kymmenen päivää siitä kun Delphin oli lähtenyt Charlestonista, alkoi Irlannin rannikko siintää.