United States or Lesotho ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Totta on, että kärsin nälkää aikalailla. Vieläpä kovaa janoakin, eikä suinkaan liikaa lämmintä. Aloin kuljeksia ylöskannolla tarpeitteni tydyttämiseksi. Ensimäinen vastaantulija: muutama aasi. Nousin kohta sen selkään, iskin virkkua vitsalla, ja pidin varmana, että se veisi mun isäntänsä asunnolle. On kuitenkin omituista kuinka aasit ovat järkeviä!

Meidän rohkea, suora Heikki ei ollut luonteeltaan kovin sukkela hätävalhetta keksimään, ja hän tiesi, että tuo vastaantulija oli tarkka huomaamaan, häijy kielikontti sekä kaikkea muuta kuin ystävällinen häntä kohtaan; siksi hän melkein olisi suonut, että arvoisa apteekkari antaisi hänelle jonkun syyn vääntää tuolta vieraalta-mieheltä niskat nurin ja sillä lailla sitoa sen kieltä.

Eräänä kertana, kun hän tuon ankaran pajalaukkunsa kanssa oli menossa toiseen taloon alasinta tekemään, tuli häntä tiellä mastaan eräs suuri ja voimakas nuorimies, joka piti itseään voimainsa vuoksi paikkakunnan "kuninkaana". Vastaantulija oli päissään ja se teki hänet tavallista röyhkeämmäksi.

Keskitalo oli tänään kuin jousilla, koettaen pitää hyvää tuulta yllä joka taholla. Mutta Uutela vilkasi häneen tuon tuostakin syrjäsilmällä ja ajatteli omia ajatuksiaan. Tieltä kuului kärryjen rätinää siellä tuli muuan tuttava naapurikylän mies vastaan. Se sai mielet vallan ilostumaan. »Vai sille pitkälle matkalle nyt ollaan menossa», sanoi vastaantulija pysäyttäen hevosensa.

Vastaantulija ehkä katsahtaa ihmeissään tätä parrakasta tonttua ... tätä kääpiötä, joka äsken loikki maata pitkin. Silloin saattaa tonttukin luoda häneen aran ja alakuloisen silmäyksen ... jopa viimein, jos häntä kauan töllistellään, iskeä katselijaan vihaisen luimauksen ... niin pitkän, että tonttu joutuu hetkiseksi kääntymään taaksepäin.

"Ei sille nyt pimeällä mitään voi, huomispäivänä täytyy häntä ruveta etsimään, jos ei hän siksi koteudu", tuumi ukko. "Hyvästi!" sanoi Elsa ja läksi juoksemaan kotiin päin. Kun hän oli ennättänyt Esikaupungintorille, näki hän erään henkilön hiljalleen tulevan vastaansa; oli siihen määrään pimeä, että ei hän oikein eroittanut oliko tuo vastaantulija outo vai tuttava.

Jokainen vastaantulija on epäluuloa herättävä vihollinen, joka uhkaa kaataa kumoon reet ja hevoset.

Vähän ajan kuluttua tuli miesten vastaan nahkakauppias Kukkonen, joka ajeli lammasnahkoja ostamassa. Kun hevonen porhalsi hänen ohitseen, hihkasi Antti: »Nämä pojat menevät Ameriikkaan. Hei! Anna, Vatanen, tamman huhkiaSilmät pyöreinä katseli vastaantulija heidän jälkeensä ja siunaili hänkin, ymmärtämättä mikä oli talon isännät saanut lähtemään Ameriikkaan.

Ihmiset ovat yht'äkkiä käyneet toisilleen ystävällisemmiksi ja keskinäisissä suhteissaan herttaisemmiksi. Vastaantulija ei ole enää vihamies, joka sinut tiepuoleen ajaa, vaan ystävä, joka sinulle on uran avannut ja sinä hänelle. Etäisimmätkin ovat kuin naapureita, ja kuulumiset kulkevat talosta toiseen nopeammin kuin koskaan ennen.

Nyt hän vasta tarkkasi, että vastaantulija oli heidän entinen palvelijansa, Kovatar, joka kantoi lasta käsivarrellaan pappilaan päin. Ei salaman isku olisi tehnyt niin pahaa vaikutusta. Hän olisi toivonut olevansa ennen vaikka maan alla kuin siinä. Koko maailma kirjoineen ja kouluineen olisi saanut mennä, jos vaan olisi päässyt tuntemasta sitä, mitä nyt tunsi.