United States or Mongolia ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Sinä sanoit, Jussi, Pyhäkoskella tullessa, että minä en saa rahoja tervastani, vaan siinä sinä katalasti valehtelit», lausueli Erkki.
"Varpusen Lauri! onko hän sinun isäsi? Miksi eilen valehtelit minulle?" huusi patroni valmiina kurittamaan Heikkiä valheesta. "En minä valehdellut!" kiirehti Heikki huutamaan, "ette minulta isääni kysyneet". "Lauri Varpunen!" kertoi patroni, "ja hänen jalkansa on leikattu poikki, sanoit? Kuka leikkasi ja miksi?" "Tohtori leikkasi.
Sinun pitää tunnustaman rouvalle, että valehtelit." "Kyllä senkin voin tehdä, vaikken siihen olisi juuri halukas. Kumminkaan en rouvaa pelkää, ja siis kohta tunnustan." Samassa astuikin rouva kyökkiin. Katrin kasvoille lensi puna, kun Elsa jäi odottavaan asemaan täyttääkö Katri lupauksensa. "Kuulkaas rouva, minä valehtelin, että minulla on paikka.
Minnekä sinä, minkä tähden ... rakas lapsi, kuule! Koskeen ... tai minne tahansa. Minkä tähden, kuule! Marja heittäytyi uudelleen Juhan rintaan. Minä valehtelin sinulle! Mitä sinä valehtelit? Se ei ollut toisen se lapsi! Mikä lapsi? Juha ei muistanut, ei tiennyt, ei ajatellut muuta, kuin että Marja ... että Marja oli hänen sylissään, hänen povellaan, vavisten kuin viluinen vuona.
ANNA. Niin eläisivät; mutta kuolleit' ovat Ja sinun kauttas, hornan palkkalainen. GLOSTER. En miestäs surmannut. ANNA. No, siis hän elää, GLOSTER. Ei, kuollut on hän: Edward hänet tappoi. ANNA. Sen valehtelit omaan päähäs, herja: Sen verenpä sen näki Margareeta Sun murhaveitsestäsi höyryvän, Jonk' oisit hänen rintahansa syössyt, Jos iskua ei torjunut ois veljes.
Hän muisti kerran valehdelleensa Bengtille ja hän tunsi, että hänen nyt oli kerrottava siitä. "Ensiksikin tahdon ilmottaa sinulle, Bengt, ett'ei äiti sinun tarjoustasi hylännyt. Minä en hänelle siitä koskaan puhunut..." "Sinä siis valehtelit sanoessasi, että olit muka puhunut?" "Niin.
MALVOLIO. Tuo on teille suureksi kunniaksi. "Ajanko hänet pois?" "Mik' ilo siitä ois?" "Ajanko kehnon hornaa kohti?" "Ei, ei, ei, ei, sit' ette tohdi." HERRA TOPIAS. Eikö mittaa, häh? Valehtelit, herraseni. Oletko sinä muuta kuin hovimestari? Luuletko, että, vaikka itse olet puhdas, sitä ei enää ole olutta ja päällispalaa maailmassa?
Niitä ei puuttunutkaan, sillä heti tuon kuultuansa tarttui Katru päähänsä ja rintaansa ja huudahti: "Voi Jumalani!" "Kuolema, kauhistus! Se ei ole tosi; tunnusta paikalla että valehtelit!" sanoi Pirko kauhistuen. "Kerranko he ovat kuulutetut?" kysyi Kirri kylmästi, sillä Lillun ja Pirkon uutiset eivät olleet häntä vähääkään liikuttaneet.
Minkä tähden sinä, Liisa, valehtelit ruustinnalle, että me mennään sukulaisiin? Liisa otti nuhteen todeksi ja vastasi vähän vihaisesti... Mitäs minä olisin sanonut? Olisit itse sanonut paremmin... Eipä silti, eipä silti, lepytteli Matti, hyvähän se oli, että jotain sanoit. Jo leppyi Liisakin... Et vain sinä olisi sitäkään keksinyt ... olla jörötit etkä saanut sanaa suustasi.
"'Etkö häpeä tunnustaa? kysyi ritari ja sai samanlaatuisen vastauksenkin: "'Sinä kehut käytöstäsi, kun valehtelit koko pitkän vuoden! Minun ei tarvitse hävetä puhuessani totta, kun en mitään ole rikkonut, vaan ollut ainoastaan niin onneton, että olen joutunut pahan sattuman uhriksi! "Silloin menetti herra malttinsa, meni käsi ojona vaimonsa luo ja löi häntä."