United States or Laos ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Peu de gens savent d'être vieux", sanoo Pascal. Että Mérimée rakkausasioissa osasi sitä olla, olemme nähneet. Kaunokirjailijana hän sen käsitti vielä ankarammin, hän, joka ei koskaan ole keskentekoista työtä käsistään laskenut. "Kirjailijan pitää älytä ajoissa vai'eta", näin ymmärsi hän Pascalin lauseen.
Tuo on tehnyt kovin kipeää sydämelleni, mutta minun on täytynyt kaikissa vai'eta ja mykkänä kantaa raskasta suruani. Minä en kestänyt sitä ankaraa sydämeni tuskaa, joka jo kauan, yötä ja päivää on raskaana taakkana painanut minua. Minun terveyteni, voimani ja henkeni ovat riutuneet murheesta lasteni tähden ja pian ovat minun vaivani ja murheeni loppuneet.
Marit sai kokea että ne, joita hän lapsuudesta asti oli suurimmalla hellyydellä ja rakkaudella kasvattanut, kiittämättömyydellä häntä palkitsivat. Kun hän tuli heidän kotihinsa, tuskin pyysivät häntä istumaan; kun hän kysyi kuinka heidän oli, vastasivat he niin katkerasti ja kylmästi että hänen täytyi vai'eta; kun kohtasivat häntä ulkona, melkein eivät olleet häntä tuntevinansa.
Kohta Henriette rupesi, käsiinsä sylkien, silittämään vallatonta tukkaansa; mutta vai'eta ei hän voinut, vaan kuiskasi kiihkoissaan: "minä olin torilla aivan alhaalla sillalla, älä kerro äidille; ja silloin tuli kippari Worse soutaen, kippari Worse on palannut Riosta, tiesitkö sinä sen? hänellä oli kuusi soutomiestä ja lippu, ja perässä istui Laurits en tuntenut häntä ennenkun hän hyppäsi maalle, noin pitkä hän oli" hän osoitti ilmaan "hän näki minut, luulenpa että hän on jälessäni!"
Epäilemättä, lausui Wappu kiihtyvällä vihalla; niin hyvä sydän kuin sinulla on, valitettavasti ei jokaisella ole ei ainakaan miehiä kohtaan. Hyi häpeä! Wappu! huudahti Asra ja kyyneleet syöksivät hänen silmistänsä. Vaan hänen täytyi vai'eta, sillä nyt oltiin kirkolla, siunaus jaettiin ja juhla-kulku lakkasi.
Vaan laulustani kuiten en huoli vai'eta, kun ääni lintuin muitten ei kuulu talvella. Paremmat laulu-äänet keväällä ehtinee, niin kuunnellessaan noita jo varpu vaikenee! Syksytoiveita. Poispäin, pois vaan siirtyvi päivä, ja yö yhä karttuu, lehto jo kellastuu, syys hopeoitsevi maan; talvea ennustaa tavienki ja telkkien lähtö, miekkoset pääsevät pois pakkasen alta ja yön!
Vaan laulustani kuiten en huoli vai'eta, kun ääni lintuin muitten ei kuulu talvella. Paremmat laulu-äänet keväällä ehtinee, niin kuunnellessaan noita jo varpu vaikenee. Suonio. Lumisateella. Lumia lentää ristin ja rastin leikkiä lyöden ja taistellen; vaan väsyneinä vaipuvat viimein, etsien rauhaa, povehen maan. Mutta kun päivä keväinen kutsuu, pilviks ilmahan haihtuvat taas!