United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ihanaa! Raamatullista! Kuulijat sulivat, altistuivat. Voimakkaasti jatkoi saarnaaja, kehoittaen: »Pidä siis, oi suomenkansa, vaari kernaimmin vatsastasi, kuin viisaudestasi, niin et polullasi uuvu, etkä taivaan tiellä eksy ja väsy, jos sinulla vain on sana ja usko, luja usko, se ainoa oikea leiviskä, jonka Herra sinulle, oi uskonkansa, on armossa antanut. Aamen!
Olisi näet mielestäni ollut viisainta ennemmin uskaltaa lopullinen kiristys kuin lähteä kalan jäljessä suureen koskeen, jossa monet vaarat uhkasivat. Ei pidä ottaa väkisin! iski mylläri kiihkeästi, ja äsähti sitten minulle: Ettehän te itsekään ota väkisin, miksi sitten toista siihen neuvotte? Jos uuvutte? Enkä uuvu. Jos se taas menee alas. Jos menee, niin antaa mennä.
Ja me toivomme, että se ehkä kerran vielä meillekin uutimensa aukaisee, se valo, joka ainoastaan sinä päivänä esiintyy oikeassa valossaan. Ja sentähden me, vaikkemme sitä viime vuonna olisi nähneetkään, toivomme näkevämme sen tänä vuonna. Ja vaikkemme tänäkään vuonna saisi toivettamme toteutumaan, emme uuvu ensi vuotta odottamasta.
Useat kerrat täytyy hänen särkeä ja uudestaan sulattaa ahjosta ilmauvat kalut, jotka eivät tarkoitusta täytä; vaan ei hän uuvu, ei hän heitä, ennen kuin on saanut Sammon taotuksi.
Noinpa hän itki, ja immet muut kera myös, näkösyynä sankarin surma, mut aatoksiss' oman kohtalon orpous. Mutta Akhilleun luo tuli, pyyteli vallat akhaijein, että hän eineen söis, vaan huoaten kielsihe urho: "Kumppanit kullat, mulle jos mieliks olla ken aikoo, ruokaa, juomaa virvokkeeks sydämelleni älkää vaatiko nauttimahan, kun haikea murhe on mulla. Varron laskuhun auringon, enk' uuvu ma silti."
Täss' on se mahtava Pummi, mahtava Pummi, mahtava Pummi aina pelvoton. Ja kaikki rosvot ja varkaat, rosvot ja varkaat, rosvot ja varkaat yks' kaks' vangitsen, Niin, yks' kaks' vangitsen. Yöt, päivät heitä ma nuuskin, heitä ma nuuskin, heitä ma nuuskin, koskaan uuvu en, Niin, koskaan uuvu en. Ja keittäjät viinan talteen vien kuin huviksen: Ja kaikki rosvot jne.
"Uuvu en! Tiedän sen: Laantuu myrsky kerran! Kanssasi Nöyrästi Taivun tahtoon Herran." Armahin! Lämpöisin, Hellin kiitos sulle! Tämmöisen Aartehen Soit, oi, Luoja, mulle! Kiitosta Kuinka ma Voisin sulle kantaa! Aartehen Arvoisen Kiitoksen kuink' antaa! Jos helläst' armaani Minuhun katsahtaa, Niin silloin taivoni Säteitä heijastaa.
Päätämmekö olla jalon äitimme tottelemattomia lapsia ja palkita rakkauttansa kiittämättömyydellä? Vai tahdommeko olla hyviä, kuuliaisia lapsia, hänen sydämmensä riemuna ja onnensa lisääjinä? Ei, ei, hyvä äiti, oma maamme, isäimme maa, emme milloinkaan tahdo mieltäsi pahoittaa! Tahdomme palkita hellyyttäsi, emmekä uuvu hitauden uneen, kun sanot meille: "auttakaa minua!"
Se on autio, se on auringoton; sillä kaikki, mitä minulla maailmassa oli, on Johanneksen kanssa mennyt puhkeemattomain pilvien taakse«. «Silmäni, miksi ette itke verikyyneliä? Sydän, onko painavaa kuormaasi kukaan nostanut pois? Ei etkä kumminkaan uuvu painon alle! Et, sillä Johannes ei kärsi enää. Maallinen rakkaus oli hänen suurelle, ylevälle sydämelleen liian halpa.
Hymy huulilla erosi Onnellisna, autuasna. Tuli tuoni kukan luokse, Kalma luokse kaunokaisen, Kuiski kesän kukkaselle Suven armahan ajalla, Keskikesän vallitessa: "Kuole pois, ihana kukka, Uuvu jo unehen, rukka! Teen, oi, seppelen sinusta, Ikiloistavan, ihanan, Taivon Taaton kunniaksi, Taaton ikuisen iloksi".