United States or Curaçao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rehellisen Viklundin naama levisi päivänpaisteiseen hymyyn. "Hänellä on niinkuin ylihoito navetan puolella. On käynyt karjakkokoulua. On niinkuin parempia." "No niin Alviina ? "Lahisten patroona on uskotellut hänelle, että lehmät lakkaavat lypsämästä, jos päästää ketään sivullista navettaan.
Tässä walossa huomasin, ettei tämä maailma olekkaan niin paha ja suuri waiwanpesä kuin olin itselleni uskotellut, kunhan waan ymmärtää siitä oikein nauttia. Turhaan niitä, näenmä, huolia ja murheita kantaa, ajattelin minä. Ihmiset näyttiwät nyt mielestäni niin kurjilta ja kehnoilta ja minä luulin näkewäni jokaisen wastaan tulijan läwitse.
*Rebekka*. Kuka oli uskotellut hänelle? *Matami Helseth*. Häijyt ihmiset, neiti West. Häijyt ihmiset. *Rebekka*. Häijyt ? *Matami Helseth*. Niin, sen sanon kahdesti. Oikein häijyjä ne ihmiset olivat olleetkin. *Rebekka*. Kenen te luulisitte sen sitte olleen? *Matami Helseth*. O-oh kyllä minä tiedän, kenen siksi luulisin. Mutta herra hallitkoon kieltäni.
Päästäkseen Parisiin ja Lontooseen oli miss Gundy uskotellut isälleen, että tätä vaivasi koti-ikävä, halu saada jälleen nähdä viidenkolmatta vuoden perästä vanhaa Norjaa. Norja oli tyttärellä verukkeena. Vain Ranska ja Englanti olivat hänellä mielessä. Ja sen oli isä oitis ymmärtänyt. Mitäpä miss Gundy välittäisi syrjäisestä Norjasta?
Kun kirjoitti totisesti, oli puheena avunkeräys jonkun kansallisen asian hyväksi, etukädessä teatterin. Kun laski leikkiä, oli hampaissa »Hämäläinen», jonka »mätäkuun oireet» olivat seisovana sukkeluutena. Kun suuttui tai tahtoi pistää purevata pilkkaa, sai olla varma siitä, että »Dagblad» oli jotakin »väärennellyt», »uskotellut yleisölleen» »tunnettuun tapaansa» t.m.s.
"Minun äitini ei ole minulle mitään teistä uskotellut, hän ei ole elämänsä päivinä puhunut ihmisistä muuta kuin hyvää, ja varsinkin sukulaisista hän ei ole tahtonut kuulla sitä eikä tätä. Hänen sananlaskunsa oli: jos tokaisen nenäni, sokaisen koko kasvoni". "Niin kyllä, hänellä oli monta sananlaskua; koko paikkakunnalla kuulee aina sanottavan: niin sanoi Lentsin-Mari.
Hän saattaa tehdä jotakin tavallisesta vihasta tai koston tuomasta ja kuvailla toimineensa puhtaasta isänmaanrakkaudesta. Sillä hän on niin kauan uskotellut muita toimivansa jaloista ja ylevistä vaikuttimista, että hän vihdoin uskoo itsekin omaa valhettansa.
"Setä, se kyllä on vähän pahasti, etten taida teitä seurata, mutta nyt, nyt ei minussa ole ravintolaan menkää; ei minun ole nälkä eikä jano. Minä en saa päähänikään, mitä minä vastakaan söisin, taikka joisin. Minun on paha ollani, jos te minun tähteni kävelette tän pitkän matkan". "Ei, ei, kyllä minä käyn kanssasi, en minä ole niin kovasydämminen, kuin äitisi on uskotellut".
Mutta itse päätös ei vielä ollut joutunut, ja kirkkoherra oli uskotellut, ettei koulua saa alottaa, ennenkuin senaatin päätös on käsissä. Pelastettuani ukot tästä harhaluulosta, alkoi koulu kuin alkoikin ennen määrättynä aikana. Oppilaita tuli paljoa enemmän kuin tilan puutteessa voitiin vastaanottaa. Ensimäisinä vuosina yksi ja toinen juonitteli päästäkseen koulumaksuja suorittamasta.
Sitten sanoi Maria, ikäänkuin uskoen jotain salaisuutta: »Katriina, raamatussa ei seiso mitään vihkimisestä.» »Jumala sinua varjelkoon, Maria, kuka on sinulle semmoisia uskotellut?» »Gil on minulle senkin sanonut.» »Voi, kuinka sinä saatoitkin antaa uskotella itseäsi!» »Minä kysyin papilta.» »No? Mitä hän sanoi?» Hän vaan sanoi: »Minä tahdon rukoilla sinun paatuneen sielusi edestä.»