United States or Marshall Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Oi, suljehan silmäsi sirkkusein ja luo'os kiini luomet, niin näätkö vieläkin virran veen ja tunnetko rannan tuomet? Ma tahtoisin tuomien tuoksut nää sun rintahas ijäiseksi ja tehdä sun päiväs ja tehdä sun yös sinivirtojen välkkeheksi. Nuku hetkinen impeni nuori, nuku hiljaa hetkeä kaks, niin teen minä tenhosoljen unes valkean vartiaks.

sun nuoret tuntehesi tuhkaks palaa ja varkaan askelin hän saapuu salaa yön, syksyn herra, harmaa kuolema. Mun sieluni sun ylläs väräjää kuin tuulenhenki yli ketoin, niittyin ja sisässäni soinnut helähtää sun oudon yksinäiseen kuoroos liittyin. Ma tahdon nöyrin mielin omistaa, oi lakeus, sun unes kuolonkovat, jotk' kylmään korkeutehen kohoaa, miss' suru, riemu ammoin laanneet ovat.

Maailma meiltä tahtois telkeä Taivaamme ovet sekä akkunat Sydänten soinnut, valot silmien, Vaan enkelit ah, muistan uneni! Unesi? Kerro! Oi , sydämmeni Suloinen helmiruusu! Huuliltas Totuutta taivaan valuu rintahani; Oi kerro unes! SALLA. Aamun ruskosta Näin enkelin niin vakaan, juhlaisan Eteeni laskeuvan, kuin Jumalan: kädessä sen istuit oikeassa Ja Meijerhoff kuin yökkö, vasemmassa.

Jo huutaa hän raittihisti, syyn virkkavi selvälleen: »Sinä, Matti, senpäiväinen risti, lopun nyt sinust' oitis teen. Vai vartoa näin unes tähden iankaiken tässä saan! Vai tiennyt et, milloinka lähden joka aamu ratsastamaanJa tallista renki se pikaa nyt raudikon uljaan toi; hän ei nukkunut, siin' ei vikaa, ylen varhainpa nousta voi. Hän ääneti, otsin ylpein, toi orhin porrasten luo.

Lepoon käy hän, makeasti nukkuu, Vuoteens vapaa synkeist muistoist on. Unes vaeltaa hän onnellisna Katsahdellen korkeilt tuntureilt Laaksoon, jossa lempeesilmä neitons Käyskelee ja ilosesti laulaa. Hänen laulunsa on toivontähdest, Joka juhlallisest säteilee Halki ijäisyyden avaruuden. Laulu kaikuu, sota pilvis on, Miekan kalske, temmellys ja jyske, Mutta pilvet siirtyy, taivas selkii.

Mut koska unes hetket haihtuu, päätän puheeni, niinkuin hyvä räätälikin myös puvun leikkaa kankaan määrän mukaan. Silmämme suunnatkaamme Alku-Lempeen, niin että häneen katsoen sun silmäs, mikäli voi, sen tunkis kirkkautehen. Mut ettet siipes nostain lankeaisi alemma, luullen ylös yltäväsi, on ansaittava rukouksella armo;

Mut koska unes hetket haihtuu, päätän puheeni, niinkuin hyvä räätälikin myös puvun leikkaa kankaan määrän mukaan. Silmämme suunnatkaamme Alku-Lempeen, niin että häneen katsoen sun silmäs, mikäli voi, sen tunkis kirkkautehen. Mut ettet siipes nostain lankeaisi alemma, luullen ylös yltäväsi, on ansaittava rukouksella armo;

Jo huutavi raittihisti, syyn virkkavi selvälleen: "Sinä Matti, sen päiväinen risti, lopun nyt sinust' oitis teen!" "Vai vartoa näin unes tähden ijänkaiken tässä saan! Sinä tietänet, milloin lähden jokapäivä ma ratsastamaan?" Ja tallista renki se pikaa nyt uljaan tuo orihin; hän ei nukkunut, siinä ei vikaa, heräs ehk' ylen aikaisin. Pää pystyss', ääneti aivan edes orhin ohjaelee.

Tuoll' ikkunass' impi linnan Vait silkkiä kehräs, ja silmä vettyi; Hän itki, kaihoja rinnan Ja itki, ett' toiveet pettyi. "Oi, lapsi, sa kyyneles heitä Ja laske kuteelle unes hieno: Ne petti kaikkia meitä Nuo sulo valheet, sa pieno!" Kautt' ilmojen laulu ilkkuu Ja haipuu aavain taa; Punaviiret purressa vilkkuu, Kun kahden he matkalle saa.

Nyt tultua neitojen maailmaan tuhansittain tähtiä kohdata saan, sinerväistäpä kaksoistähteä vain niin hellää ja vienoa turhaan hain kuin armahan äitini silmät. On silmäkulmillas ja poskipäilläs ihanan puhdas ilme, viaton ja ohimoillas väikkyy tunnon rauha ja unes kyyhkyn unta myöskin on.