United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänen äänensä, joka vapisi yhä enemmän, kun hän lausui näitä sanoja, seisahtui tuokioksi; sitten hän jatkoi: "Kerran unelmastani herätettynä minä olen tavalla taikka toisella koko elin-aikani ollut jonkunlainen uneksija raukka näen, kuinka luonnollista on, että vaimoni jonkunlaisella ikävällä muistaisi vanhaa lapsuuden ystäväänsä ja ikä-kumppaniansa.
Heille kaiketi minä olen tervetullut muistona niistä, jotka ovat menneet, mutta joita ei saa unohtaa, ja luulin ettei entisen ystävän poikaa ainakaan vihattaisi ellei rakastettaisikaan. Nyt olen täällä, mutta unelmastani ei ole mitään toteutunut, ellei talvipakkanen. Se käsi, jonka olen tahtonut ojentaa ystävyydessä, siihen ovat arastelleet tarttua.
Ja pitäisikö minun siis todella luopua unelmastani, riemustani saada viedä sinua valssin huimaavassa pyörteessä ympäri lattiaa ja ainoastaan siitä syystä, että veljesi on saanut sen päähänpiston, että se on jotain pahaa ? Ei se minulle ole niin suuri asia kuin se näyttää olevan sinulle enkä luule, että se oikeastaan on sitä sinullekaan.
"Hyvä, hyvä, Jean", sanoi hän. "Olen kauvan toivonut saavani tehdä sinusta papin, ja ainoastaan sen vuoksi olen tahtonut opettaa sinulle kaikki, mitä tiedän. Mutta se minkä aamulla rannalla näin, pakoittaa minut ainiaaksi luopumaan rakkaimmasta unelmastani. Taivas määrää kohtaloistamme.
Kuinka hän kerran vielä seisahtuu, katsoo taaksensa ja juoksee Agnesin luo ja antaa Agnesille, ennen kaikkia muita, viimeiset suudelmansa ja hyvästijättönsä. Me ajamme pois yhdessä, ja minä herään unelmastani. Vihdoin uskon sitä todeksi. Se on kallis, kallis pikku vaimoni, joka on vieressäni ja jota niin hellästi rakastan! "Oletko onnellinen nyt, sinä tyhmä poika?" sanoo Dora.
Toinen kuiskasi valittaen, nureksien: "Olenhan antanut sinulle kaikki, tulin muiden nauruksi, tulin pilkatuksi 'herännäiseksi' tähtesi, kiivailin enemmän sinun kunniasi puolesta kuin omani, otin halvimmat lapsesi veljikseni ja sisarikseni, luovuin rakkaimmasta unelmastani: nähdä poikani jatkavan elämäntehtävääni, ja siksi vain, että sinä niin vaadit; etkö olisi voinut siis säästää minua, pitikö minua kohdata tämä viimeinen kauhea isku, että minun poikani, jalo, lahjakas lapseni, josta olin niin ylpeä, niin onnellinen, karkotetaan yliopistosta kuin tavallinen yltiöpää?"