United States or Myanmar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja niinpä seisoivat he, sillinperkaajat ja muut vaimot, nuoret ja vanhat sillalla tahi pitkin rantapuodin seinää tuulen suojassa ja puhelivat sillä aikaa kuin koko laivaväkijoukko, joka tunsi tarpeelliseksi liikuttaa jalkojansa, astua tömisteli edestakaisin ja osti itselleen kahvia. Rejer ei voinut olla aina vähän väliä pistäytymättä sinne, keksien aina jos jotakin asiata.
Itse Kela oli todellisesti äkänen ja kiroili äänin senvietäviä holloja, joihin ei milloinkaan voinut luottaa. Kakkuri lienee joutunut lohiverkkoon; "nyt vaan puuttuu että sinä puutut ketun rautoihin," sanoi hän Pekka Kettuselle, joka kiukussa tömisteli maata suurilla saappaillansa. Kiukun myrskyin vähän tyynnyttyä ajoivat ystävykset hakemaan Kakkuria.
Tömisteli lunta jaloistansa kodin portaill' Anssi. Vastaan juoksi koira iloisesti haukahdellen. Ei nyt aikaa sua varten, Vahti! Pian voivat kirkkomiehet tulla eivätkö jo soikin kellot? Hoi, sa muori kulta, viikon eväät konttiin! Poies haihatus, ei aikaa tässä pitkiin selityksiin. Reppuun rieskaa! Tulipahan matka miehen eteen!
Hämmästyksestä vaaleina seisoivat Antti ja Tommi Leenan edessä, eivätkä saaneet sanaakaan suustansa; vihdoin kiljaisi Antti: "Se on valetta, se on tyhjää herjaamista. "Se ei ole ensinkään valhetta eikä herjaamista, lähtekää Kalmuun, kyllä siellä saatte kuulla." Antti tömisteli vihoissaan jaloillansa laattiata, lupasi lyödä Elinan kuolijaaksi ja maan tasalle hajoittaa koko Kalmun talon.
Vain tuuliviirin, vanhan tuttavan, näin yhä paikallansa valvovan. Ja tallin puolelta ma kuulin vaan kun tömisteli varsat jalkojaan. Niin oli kaikki ihmeen onnellista, niin rauhaisaa, niin tyyntä, turvallista. Ma seisoin yössä, katsoin, kuuntelin: tää kuului kerran kaikki mullekin. Niin lauloi kukko. Ah, en tiedä kuin ma niinkuin valehesta vavahduin, ma seisoin, itkin, käännyin takaisin.
Pohjalammin Matti ja isäni ovat pirttinne edessä, niillä on teille tärkeää asiaa. Hän kokosi mustaselkäiset ahvenet konttiinsa, heitti onget olallensa ja astua tömisteli niemen lapetta ylös valtavilla jaloillansa. Muutamalla sanalla selitti Matti Yrjölle aseman. Neuvottelimme siinä nyt miehissä miten meneteltävä olisi, vaikk'ei Yrjö juuri neuvotteluun osaa ottanut, murahteli vaan sekaan.
Yksi heistä havaitsi minun olevan hevospaimenen, ja muista eroten ajoi hän täyttä laukkaa luokseni ja tahtoi ratsastaa päälleni. Vaan onpa hyvin opetetulla hevosella se tapa, ett'ei koskaan astu edessä makaavan ihmisen päälle. Neljänneksen tuntia edespäin ajaa tömisteli kyrasieri päälläni, ratsun kertaakaan ruumiilleni astumatta. Se juoksi aina niin ristiin, ett'ei koskenutkaan minuun kengällänsä.
Pieneen salareikään oli sinne kuin lapsenkamarin ikkunaan ryhmittynyt neljä nuorta sileätä oravanpäätä, ja näitten mielenkiintoa sanomattomasti herätti se kumma eläin, joka niin raskaasti astua tömisteli heidän allaan.
Poika tömisteli sillä välin lumen pois jaloistaan ja pisti kätensä niin syvään taskuihin, että ne tulivat näkyviin, yhtä sinisinä vilusta, pitkän matkan alempana kuin mihin taskut tavallisesti ulottuvat. Nainen lähti hitain askelin takaisin samaa tietä kuin oli tullut, kunnes hän saapui erään pienemmän huoneuksen tykö, ja sinne hän meni sisään.
Tahtoisitko vielä kerran koettaa onneasi? Tahtoisinpa kyllä, vastasi tyttö, luoden taisteluhaasteisen silmäyksen hevoseen, joka siinä jalkojaan malttamattomasti tömisteli. Entä jos se ei näkisi hyväksi totella sinua? Jos se heittäisi sinut satulasta, vauvaseni? Sitten ammuttaisin sen, vastasi Ester arvelematta. Muukalainen naurahti. Mutta Veronikasta ei tämä leikinlasku ollut mieleen.