United States or Yemen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun hän oli menemäisillään sulhasen kokelaan sivutse, tarttui tämä häntä keskiä kiinni ja sanoi: "mihinkäs on niin kiire, kaunis Mariseni?" "Mene tuosta tiehesi!" sanoi Mari ja riuhtasi itsensä irti. "Oh-hoh! katsopas tätä! Saatpa luvan tästäpuoleen ruveta minua paremmasti kohtelemaan", sanoi sulhasen kokelas, Marin poistuttua.
"Olipa hywä, ett'ei se sen pahempaa ollut, sillä minä pelkäsin pahinta. Mutta kummallinen sinä sittenkin olet, sillä noin iloinen et ole ennen koskaan ollut, etkä tuolla lailla puhunut", sanoi Oskari. "Se kyllä taitaa olla totta, mutta sallithan, ystäwäni, minun olla iloisen, sillä tästäpuoleen aion semmoinen olla", sanoi Antti.
Paljoa en kyllä ole tältä alalta ennen nähnytkään, sillä olen yleensä kokenut välttää viimeisiä tapauksia koskevaa kirjallisuutta, koska olen luullut, etteivät ne kumminkaan ehdi tapahtua minun eläissäni. Tämän kirjan luettuani olen tullut toisiin ajatuksiin. Näkyy saavan olla varuillaan tästäpuoleen itsekukin.
Kuitenkin pyydän puhua tähän vielä muutaman sanan; pyydän saada ottaa tämän asian toiselta katsanto-kannalta, mikä luultavasti tästäpuoleen on pidettävä oikeana, pyydän myös viitata pariin kohtaan, joista ehkä voipi saada johdatusta löytämään todellisen murhaajan. Joosepin loppu on vielä pimeyden peitossa.
Niinhän sinäkin aiot talouttani tästäpuoleen hoitaa, eikö totta? SUSANNA. Tahdon koettaa. Ja osta sieltä samalla "Kustava Björklundin kokkikirja." ILLI. Eiköhän jo riittäne Susanna, kun annat ostaa nuo kaksi ensinmainittua, mitä? SUSANNA. Ei, minä tahdon kaikkia ahkerasti lukea, toisiinsa verrata ja pitää mielessäni parhaimmat neuvot. ILLI. Oivallista! Oivallista!
Kuihtuneen nuorukaisen hautakumpu oli tästäpuoleen paremmassa kunnossa kuin yksikään muu L n hautausmaalla, sillä saman pitäjän nuori pastori, Oskari E. nuoren rouwansa Lotan kanssa piti siitä erinomaista huolta. Siihen oli istutettu pysywäisiä kukkaispensaita ja kesäisinä aikoina oli niiden juurelle kylwetty moniwärisiä kukkasia.
Nyt oli jättäminen rakkaat wanhempamme, kaikki ystäwämme sekä suruton, huoleton, maailmasta wäliäpitämätön elämämme ja lähteminen tielle tietymättömälle, outojen ihmisien käskettäwäksi. Joku waistomainen aawistus sanoi meille, että wanhempiemme hellä huolenpito nyt oli lopussa ja etteiwät tästäpuoleen enää pienet itkut ja walitukset mitään auttaneet.
"Tehdään niin, rakas lapseni; tästäpuoleen rukoilemme aina setä Aaltosenkin puolesta", sanoi äiti. Se oli eräänä pyhänä edellä puolen päivän, kun pikku Helmi, ensin kartanolla juoksenneltuaan ikänsä ja aikansa, kapusi Aaltosen portaita ylös. Päästyänsä eteiseen, rupesi hän kolkuttamaan suljettua ovea minkä voi, samassa hokien: "Setä Aaltonen! Avaa Helmille ovi!"
"En minä osaa ajatella entistä enempää, mutta tästäpuoleen koetan saada hänestä selwän", sanoi Mielonen. Yöllä oli myrsky asettunut. Jo aikaisin aamulla oli paljon wäkeä liikkeellä luomassa lunta ja aukomassa teitä kaduilla, käytäwillä, porteilla ja kartanoilla. Paljon oli lunta ja paljon oli ihmisillä työtä ja puuhaa sen puhdistamisessa.
Isännät lausuivat sen pyynnön, että "korkea-arvoinen herrassyötinki" tahtoisi tästäpuoleen suomeksi sanella sihteerilleen pöytäkirjat, eikä ruotsin kieltä käyttää niinkuin tähän asti.