United States or Eritrea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä ja kaikki ystävät he pyytävät lausua terveisensä! jatkamme työtämme kaikkien menestykseksemme, vaan kuten kaikki yksityiset henkilöt, niinpä mekin teemme työtä hiljaisuudessa ja tyydymme vähään voittoon vaivoistamme. Minä sitä paitsi viritän omia verkkoja itseäni varten, ilman että yhtiöllä on mitään tietoa siitä. Hauskaa on kalastella myöskin itseään varten.
Minä jo melkein luulin, etten kykeneisi ensinkään rakastumaan, mutta sitte tuli tuo tunne kuitenkin ja vielä semmoisena, ettei se ollutkaan hetken lapsi. Me olimme samassa koulussa opettajina. Meillä oli sama työ ja samat harrastukset. Teimme käsikädessä ja kilvan työtämme, ja lepohetkinä oli yhdessä-olo parhaana ilonamme. Pian ymmärsimme toisiamme sanoittakin.
Kun näin olimme tulleet toisemme tuntemaan, niin ei ole ollut vaikea elää, vaan olemme vielä ilolla ristiämme kantaneet, eikä se ole ollut vaikeata, kun olemme kokeneet myös samalla toinen toisemme kuormaa kantaa. Siinä sitten koimme tehdä työtämme minkä voimme, ja vuosi vuodelta Jumala siunasi työmme.
Mutta äitini ei enää jaksanut noita sotaisia puheita kuunnella; me otimme sentähden kynttilän, siirsimme sen pienelle pöydälle lähemmäksi tulensiaa, ja istuimme sen ääreen työtämme jatkamaan. Minä voin ymmärtää, että miesten välisti täytyy heittää meidät ja lähteä pois tehtäväänsä mailmassa täyttämään; mutta minusta on vähän kovaa, kun he iloitsevat lähtöänsä.
HANNA. Tuskin hän tiesi sitä itsekään. Se oli kai vain semmoista tunnetta, toivoa, tarvetta edes joskus uskoa johonkin, lohduttaa itseään jollakin. Silloin kulki hän kuin onnellisessa huumeessa. Hänen optimismillaan ei ollut mitään rajoja. »Nuoriso on jatkava meidän työtämme, Hanna! Aili ja Yrjö ja ne muut minä näin erotessamme sen heidän silmistään, että he lupasivat sen tehdä.
Mutta kun astuimme kadun poikki kotiimme, ilmoitin minä Gottfriedille, kuinka paljon nämät T:ri Lutherin sanat olivat liikuttaneet minua, ja kysyin, luuliko hän, että me maallisessa kutsumuksessamme emme ainoastaan tee työtämme jonkunlaisen välillisen luvan, vaan välittömän Jumalan, kutsumuksen johdosta, vastasi hän: "Minua, Elsa, epäilyttää, onko se kutsumus, joka saattaa ihmiset luopumaan kodistansa, Jumalalta ollenkaan; onko Hän tätä käskenyt taikka edes sallinut."
Isä Justinus katsoi näillä olevan tavattoman suuren tieteellisen merkityksen. Mutta meidän tuli uurastaa yhä eteenpäin. Ehkä työtämme vielä helpottaa! Jo ensi kuukauden jälkeen syntyi meille työsuunnitelmaan nähden vaikeasti ratkaistava kysymys.
Ja minäkö näyttäisin iloista naamaa huonossa pelissä niinkuin sinä, rakkaani, minäkö olisin kärsivällinen ja iloinen, jos minulla ei olisi paha omatunto ja minun täytyisi sanoa itselleni, että tämä yhä paheneva olotila, jossa me olemme, on omaa työtämme. Niin, niin, me olemme käyttäytyneet ajattelemattomasti ja tyhmästi." Hänen puhuessaan kummasteli Marianne yhä enemmän.
Seuraukset olivat silmiin astuvat: pelto rupesi kasvamaan jokapaikasta täyttä laihoa. Tämä ei ollut naapureilta huomaamatta, ja me saimme sentähden kuulla mitä kummimpia puheita. Kerrankin kun olimme paitahihasillamme kaivamassa ojaa, tuli eräs naapuri tykömme ja katseli ääneti työtämme.
Lienee syytä erittäin mainita, että olimme diplomaattista tietä saaneet Turkin hallitukselta laajat yksinoikeudet muinaistieteellisiin kaivaustöihin koko sillä alueella, missä tutkimuksia teimme. Tahdon painostaa, että tämä alue oli kokonaan ulkopuolella kaupungin nykyistä piiriä. Työtämme valvoi kaiken aikaa kaksi Turkin hallituksen valtuuttamaa arvohenkilöä.