United States or Comoros ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan samaan aikaan väijyi, ei juuri kaukana, maamme asujamille entisestään hallan nimellä tunnettu julma vihollinen ja eräänä Elokuun yönä pimeän tultua hiipi hiljaisuudessa esiin, anastaen väkivaltaisesti omaksensa kaiken sen, mikä olisi ollut työstä väsyneille työmiehille ja työnantajille ynnä heidän tuhansille lapsillensa tulevaa.
Isäntä oli rautatien työmiehille ollut punnitsemassa lihaa, voita, leipää ja kalaa. Hänkin tuli nyt kamariin, aukaisi kaappinsa ja nuttunsa taskusta nosti kahmalon täyden paperirahoja ja toisista taskuista pari kourallista hopeaa ja kuparia ja asetteli ne kaappinsa laatikkoon järjestykseen.
Että jos antelikin työmiehille ja jollekin vieraalle kaupunkituliaisia, niin se ei merkitse mitään. Hanna houkuttelee Anttia hävittämään koulunsa. Nyt ei kuitenkaan vuosikausiin joutanut yhtään markkaa Juken velkamiehille. Nämä rupesivat taas kiirehtimään saaliitaan, mutta Jukke otti käsille sen mustaksi nuhrautuneen ja repaleiksi muokatun velkakirjapakkansa.
Jukke nousi ylös aikaisemmin kuin muina aamuina, peseytyi, ajoi partansa, anteli neuvoja työmiehille tämänpäiväisissä töissä ja laittautui henkikirjoitukseen. Mutta Antti huomasi tämän, niin pisti matkavaatteensa päälleen, sanoi päättävästi: »Minä menen henkikirjoitukseen.» Jukke tämän kuultuaan hieman lamautui, mutta alkoi leppoisesti sommitella: »Minulla on siellä muitakin asioita.
Valkoisille työmiehille muistutettiin, että työpalkat alenisivat typi tyhjäksi, jos työmarkkinoille tulisi tulvaamaan vapautettuja orjia, jotka olivat kerkeät vähimmästä hinnasta tekemään raskainta työtä. Näitten yllytysten seuraus tuli pian näkyviin.
Marxin lisäarvoteorian, jota sosiaalidemokraattiset kiihoittajat koettivat selittää venäläisille työmiehille, he ymmärsivät niin, että kaikki tehtaat oikeuden mukaan kuuluivat työntekijöille ja olivat heidän johdossaan muutettavat tuotanto-osuuskunniksi. Tätä ajatusta kehittivät erityisen innokkaasti bolshevikit, jotka kaikin keinoin koettivat lietsoa luokkavihaa.
Viimein oli ainoa keskentekoinen torni Aureliuksen portilla katon alla. Cethegus itse löi viimeiset naulat. Hän oli silloin kuulevinaan Rooman ja Italian kohtalon jymisevät iskut. Juhlassa, jonka hän sen jälkeen piti tuhansille työmiehille Pompejuksen teatterissa, olivat useimmat salaliittolaiset läsnä ja prefekti käytti tilaisuutta hyväkseen näyttääkseen rajatonta kansan suosiotaan.
Hän astui nopeasti vaunuihin ja tarttui ohjiin. "Ottakaa minutkin Dorotheenthaliin, setä!" huudahti Dagobert, tullen samassa kirjanpitäjän kanssa puutarhan portista. "Ei ole tilaa enää, kuten näet", vastasi herra Claudius lyhyesti ja viittasi muutamille työmiehille, jotka Eckhofin kanssa istahtivat vaunuihin; he olivat Dorotheenthalista.
Tämä herätti kuitenkin toisten kateutta ja Anterolla oli siitä paljon kärsimistä, koska hänen hurskas luonteensa usein antoi aihetta alammaistensa ivaan ja pilkkaan, niinkuin kohta saamme nähdä. Kun nimittäin Antero ensi kertaa kaitsijana meni miestensä kanssa tuonne pimeään syvyyteen, virkkoi hän työmiehille: "Jokaisessa vuorikaivoksessa, miehet, löytyy kappeli.
Kohta päästään tuonne lasisavotalle, niin siellä minä sitte korjaan" ... sanoi Simo lyöden vaan hevoistaan ja ajoi kiiruusti eteenpäin. Päästyänsä "savotalle" meni "obessikkain" päällikkö "savotan" isännän luo. Sillä aikaa Simo möi tavaransa lasitehtaan työmiehille ja oikasi rekensä raudan.