United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja olisi jälleen vaipunut ajatuksiinsa, ellei hän samalla olisi huomannut edessään aivan toista, mutta samantapaista ilmettä, tällä kertaa lapsensa pään yli, tämän hoitajattaren kasvoilta, joka oli hänen oma kasvinsisarensa Liisa. Langennut, armas tyttölapsi, jonka Johannes heti kodin saatuaan oli kurjuudesta pelastanut. Liisa katsoi häntä silmiin ja hymyili hänelle.

Lahjoittipa Venla miehellensä reippaita, muhkeita perillisiä. Mutta alussa ei käynyt siinä kohdassa juuri Juhanin tahtoa myöten. Hänen rakkautensa ensimmäinen hedelmä oli viekassilmäinen tyttölapsi, josta harmistui isä, närkästyi, koska ei suotu hänelle pulskaa poikaa. Mutta toivoipa hän edes tulevalla kerralla käyvän toisin.

Tässä on tyttölapsi, johon olen mielistynyt. TURKKA. Tämä on sen lesken lapsi. HUOTARI. Sitten otankin sen mökin lapsineen leskineen! Ensi sunnuntaina kihlajaiset! ANNI. Kosinta on vielä kesken. HUOTARI. Poika, ystäväni, sinä lupasit puhua puolestani! TURKKA. Leskelle! HUOTARI. Puhu leskelle Annin kuullen. TURKKA. Kuulehan, Anni. Nyt on Pietolassa tapahtunut muutos: tullut uskon puutos.

"Ei se ole Suomen taaria eikä tarinaa, vaan Suometar on yhtä kuin Suomen tytär, eli Suomen haltia, Suomen kansan henki, jota tämä aviisi tahtoo palvella ja edes auttaa," selitti opettaja. "Mutta mitä epäluuloa Matilla on sitä vastaan?" "Epäluulo minussa oli jo ennen kuin tämä tyttölapsi syntyikään, ja siihen minut saattoi itse se Ilmoitus, jota silloin tuhansittain jaeltiin ympäri Suomen maan.

TURKKA. En tullut nimeä kysyneeksi. Oli miellyttävän näköinen tyttölapsi. Oliko se tuo piikatyttö? TURKKA. Täällähän se on se losusaapas! ANNI. Talostahan sille olisi kengät tuleva, mutta ei ole saatu suutaria. TURKKA. Huono isäntä. Näkee kaikesta. ANNI. Ei saa kovin moittia. Leskimies ja pian ikämies, haluton ja väsynyt. TURKKA. Mutta! Sulhanen kumminkin on? ANNI. On tarjolla. TURKKA. Sepä hyvä.

Saattoiko hän arvata, että kaksitoista-vuotias tyttölapsi itsestään keksisi tarua häntä pettääksensä? Jos hän olisi kuullut tämän tarun joltakin vanhemmalta ihmiseltä, olisi hän ennemmin voinut epäillä sen totuutta, mutta kuinka saattaisi lapsi puhua semmoisia, jos hän ei olisi sitä läheisimmiltään kuullut? Tässä on nyt pahemmassa kuin pulassa.

Tyttölapsi oli joutunut murroskauteen. Niinpä hän saattoi arvaamatta pysyä poissa hänen luotaan tuntikausia. Adelsvärd yritti lukea ja kirjottaa, mutta käänteli alinomaa päätään maltitonna.

Kuvittele, että olen kaunis tyttölapsi! Kohanski murahti nauraen: – Silloin en voisi sinuun luottaa, enkä uskoa sinulle maanalaista sotilasakitatsioonia. Parempi, että olet mies! Suurlakko oli tullut kuin keväinen myrsky. Se rikkoi talven jäät. Se karisti viimeisen huurteen kuusien oksilta. Se kuivatti lätäköt ja loihti esiin lämpöisen iltasateen. Ruoho alkoi päivällä viheriöidä.

Vetoa lyötiin asian päätöksestä: "luikahtaisiko" Sally kivun kynsistä vai ei jäisikö lapsi elämään syntyisikö poika vai tyttölapsi, tulisiko siitä kelpoihmistä j.n.e. Vilkkaasti keskusteltiin paraikaa, kun muutamat, jotka olivat likinnä ovea, huudahtivat ja kaikki vaikenivat kuunnellakseen.

Muuten muistan vaan, että hän silloin oli rajuluontonen tyttölapsi, jonka silmistä aina leimusi jotakin äkillistä ja uhkaavaa, ja että hänen oli mieleistä kuleksia ulkona paljain päin ja käydä talonpoikain luona. Helposti huomasin, että tämä rajupäisyys ja kuleksimishalu ei ollut äidilleni mieleistä.