United States or Cuba ? Vote for the TOP Country of the Week !
TOMMI. Vähempi voima turvaa suurempaan, samanlainen etsii samanlaista; rautavuori lähestyy manjettia ja neula käy levottomaksi, mun veressäni on jotain heimoutta tuon lekkerin sisällyksen kanssa, ja siitäpä sydämmeni nyt ammahtelee. TITUS. Jos se pieni tynnöri olis meillä. TOMMI. Se taitaa vielä olla meillä; sillä koska ryöväri ryöväriltä ryövää, sitä Jumalakin nauraa.
"On täällä olkien alla tynnöri", sanoi yksi kopeloituaan, vaikka ensimäinen mies ei ollut mitään huomannut. "Ei se ole kuin kaljatynnöri", sanoi eukko rohkeasti. "Teillä ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Ei niitä köyhillä ole kellaria, missä säilyttäisi, jos tekee suurusveden haikarata lastensa ryypättäväksi. Eipähän sitä piimää piisanne yhdestä lehmän kantturasta."
Mutta tänään on meitä viisitoista yhtä vastaan ja minä ajattelen, että annamme äijän livistää. Se on rikas kuin piru, huusivat jotkut; sen pitää pistouvata tynnöri olutta. Perttilä veti taskustaan pienen nahkakukkaron, otti siitä muutamia Kaarlo IX:n hopearahoja ja heitti ne ylenkatseellisesti joukkoon.
Seurasi heitä vankkurikuorma, vetämänä kahden nuoren tamman, joita ohjaili Lauri, istuen pienen oluttynnörin kyljellä. Ja olutta oli tynnöri täynnä, tehtyä juuri varten tuliaisjuhlaa Jukolassa. Sitten astelivat Simeoni ja Timo, kumpikin taluttaen ammuilevaa lehmää karjan aluksi Jukolan omettaan.
Mitä lajia? kysyi isäntä kirkastuneena. Sitä, jota vielä on viisitoista pulloa jälellä perimäisessä sopessa, kaikki muut pullot särkyivät pudotessani. Tuo tänne kuusi pulloa. Mutta onpa sitä koko tynnöri tuota miestä! mutisi isäntä mennessään; jos hän viipyisi täällä vielä viisitoista päivää ja maksaisi kaikki juomisensa, niin asiani olisivat autetut.
Helppo oli ne saada irti ja oitis hoksasi Saku ehdottaa: Montako poikaa meitä on... Yksi ... kaksi ... kolme ... neljä ... Vesa viides ... Vikki kuudes ... minä seitsimäs...! Seitsemän poikaa. Hän luki nyt tynnörin vanteet ja ilmotti: Joka pojalle tulee vanne ja sitte ajetaan niitä kepin kanssa pitkin tietä. Oitis olivatkin vanteet irrotetut ja tynnöri lautoina. Ja nyt alkoi iloinen kulku.
ARISTARKUS. Sen otamme heiltä, tempasemme kuin suret pallosen porsaan. ANTON. Minä protesteeraan. TIMOTEUS. Minä samoin. ARISTARKUS. Minä myönnyn. TOMMI. Minä samoin. ANTON. Onko teillä järkeä? Hullut ja villityt! Mitä sanot, Titus? TITUS. En päin enkä vastoin, sanonpa vaan: jos se pieni tynnöri olis meillä.
Kun kauppamies kieltäysi niitä ostamasta, vei ukko ne Kirstille, jossa ne kyllä kelpasivat. Kauppamiehen avulla osasi Kolkki suoraan Kirstille, jonka monen turhan peittelemisen, valheen ja mutkan perästä täytyi tunnustaa ottaneensa jyvät torpan ukolta ja mitata joka kappa Kolkille takaisin, joita oli ummelleen tynnöri kahdeksantoista kappaa rukiita", selitteli Maija.
Parhaat ruokatavarat oli syöty, lihoista oli vaan jälellä luut, joita uiksenteli viinilätäkössä kellarin permannolla, pullojen kappaleita ja lasin möyhyä oli eräs nurkka täynnä, erään tynnörin tappi oli jäänyt auki, ja tynnöri oli juuri kuiviin vuotamaisillaan. Hävitys ja kuolema vallitsi ylt'yleensä niinkuin sotakentällä. Viidestäkymmenestä makkarasta oli tuskin kymmentä jälellä.
1:N SOTAMIES. Tuolta kiirittivät olvitynnöriä muutama toisen komppanin miehistä. »Antakaat se tynnöri meille», sanoit meidän miehet, »emme anna», vastasit toiset, »jassoo, te ette anna», sanoit taas meidän miehet, ja sitten nousi tuima tappelus ja käskähmä... PATRIK. Kuinka kävi tynnörin kanssa? 1:N SOTAMIES. Meidän miehet otit sen heiltä ja kannoit sen tuonne tupaan.