United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta paistaahan siellä päivä, eihän siellä siis sadakaan eikä tuule! Ja koska käki kukkuu ja vasikat tyytyväisinä ynisevät, niin onhan siis ilma kaunis ja lämmin! Koko matkan Helsingistä pohjoiseen oli ollut kylmä takatalvi. Oli jo luntakin tuiskuttanut ja tuuli ollut koko ajan luoteessa. Järvetkin olivat vielä paikoitellen jäässä ja lunta korpipaikoissa.
Kaataa lasiin vettä, avaa pulverin, vie oikealle: Nu, Antón Antónovitsh, nyt pää kipjä parandama, minjä tuule, minjä tuule... Menee oikealle. TYYNI hajamielisenä panee kukkakimpun maljaan ja vie ruokapöydälle, sitten äkkiä herää ajatuksistaan ja menee nopeasti kyökkiin. LEONTJEV tulee lasi ja pulveri kädessä vähän nolona takaisin oikealta. Itsekseen: Tshort jih paimjot. Paidji rasberi!
Tämän pohjan päälle pystysuorain pylväiden päähän ovat toiset kannet korkealle toisistaan raketut. Jos tavallinenkaan myrsky tulisi, puhaltaisi se tämän ristikon kumoon; mutta sillä ei ole mitään vaaraa, sillä Magdalena-virralla ei koskaan tuule. Portaat johtavat alimmaiselta pohjalta ylimmäiselle; ne ovat ensimmäisessä luokassa matkustavaisten hallussa.
"Tuule nyt, hyvä isä, revi kattoja ja kaada myllyjä, siispähän nuo köyhät työmies paratki työtä saavat", arveli Kaurismaan Aappo. "Tuo tänne, Kyösti, se rautakanki", sanoi Kölliskö.
Se oli sitä varten tarpeellista, että se nyt piti tulevia aikoja varten muistiin pantaman. Tottahan saattaa sanoa, koska laivat ovat jo tulleet! Niin, niin, mutta puoli selkää on vielä jäässä, ja ellei tuule, niin... Mutta sitä ei ole ennenkään otettu lukuun, aina on ymmärretty jäiden lähdöllä Sotkanselästä sitä, että laivat ovat tulleet...
Taas loiskahtaa laine samalla paikalla, missä äsken. Mistä se tuli siihen, vaikkei tuule eikä merellä käy maininkia? Tuota yksinäistä lainetta, joka tuossa murtui, ei ole voinut nostattaa mikään tulossa oleva tuuli. Se oli aavelaine. Niitähän liikkuu usein tyyninä öinä. Niitä ei näe, ennenkuin ne syntyvät, enemmän kuin hyljettä, joka nostaa päänsä veden alta ja katoo samassa.
Lieneekö missään niin viihdyttävää katsella maailmaa ja mietiskellä sen menoa kuin vuorilaakson pikkuravintolan edustalla, seinämäpenkiltä, räystäskaton alta. Siinä ei juuri koskaan tuule, ja siinä on ainainen auringon ja sateen suoja.
Ei tuule täällä alhaalla ollenkaan, mutta ylhäällä humisee aina vähän, niinkuin humisee korkean kirkon salvoksissa. Maa on sileää ja tasaista. Valkea peuransammalinen peite kattaa sen pinnan kuin syksyinen kuura. Siellä täällä on puiden välissä suuri kivi kuin uhrialttari ja kiven kupeella kukkiva tuomi tai pihlaja pistettynä siihen varta vasten kuin koristukseksi.
Isän syliin Jesuksen, Joka näki parhaaks sen, Suloisella suvella Nisuns' jyvän jouduttaa. Niinpä Jesus puheli, Rakkaudesta saneli: Sallikaa ne vähäiset Tulla tykön' lapsiset. Surun laakson pellosta, Mailman pahast' alhosta, Jossa lapset kasvavat, Vesoina jo kuivavat. Jesus ulos johdatti, Isänmaahan istutti; Siell' on vahva satama, Ei siell' tuule, tuiskukkaan;
Siihen on tietysti se syynä, ettei tuule, tiesi kuitenkin muuan vanha kaupunkilainen ilmoittaa. Ja se selitys nyt yksimielisesti oikeaksi tunnustettiin. Herrat siitä kaikkialla puhuivat, ja rouvat käyttivät toisaalla aivan samoja sanoja... Ei tuule! Tietäähän sen, etteivät jäät tuulematta lähde. Siinähän se on, kun ei tuule. Vaan kun tuulisi! Kun oikein puhaltaisi!