United States or Peru ? Vote for the TOP Country of the Week !
He menivät pihalle nuorten joukkoon ja rupesivat heidän kanssaan leikkiä laskemaan. Erään pöydän ääressä istui suntion Maiju. Hän ei nyt enään ollut nuori, mutta nuorena hän vielä piti itseään. Hänellä oli vielä vanha tapansa puhua ja arvella ihmisistä jos jotakin, ja nyt hän puoli-ääneensä sanoi Mattilan Taavalle: "Eiköhän Tuomelasta ja Valvasta vielä paria tule?"
Tuomelasta tulivat kumpainenkin isäntä ja joku kolmas katsomaan, miten asiat olivat karjamajalla. Heidän tultuaan ei Viija avannut monesti silmiään, eikä puhunut monta sanaa. Heti nähtiin, että sairas oli kotiin vietävä. Sylvi katseli heti tultuaan kaikki kohdat ja kysyi sitten leukaansa niekauttaen: Mihinkä sitä voita on tarvittuna, kun on kolo korvon laidassa?
"Vähän tuolla puolen Tuomelan tienhaaraa on virstantolppa ja Tuomelasta ainakin on yhtä pitkä matka tienhaaraan kuin tolpasta." "On niin," kuului vastaus moniaalta; ja kun tämä tärkeä kysymys oli selvitetty, alettiin toisia samanlaisia. Sitte mentiin puutarhaan.
Mutta ihmekkös se on, kun ihan yksin on täytynyt olla sekä isäntänä että emäntänä." "Eläväthän vanhemmat vielä." "Niin, mutta he eivät enään kuulu jaksavan talontoimia hoitaa." "Oikeinhan taidat olla mieltynyt nuoreen isäntään." "Niin, kun minä miehen otan, niin sellaisen sen oleman pitää." "No uneksi sitten Tuomelasta, minä panen maata enkä uneksi mitään."