United States or Saint Pierre and Miquelon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niinmuodoin kertoo taru muinainen, tee että kärsii; tuoksua jää vaille sisintä, jos vain yli merien laivoissa tuotetaan se näille maille. Se meille kuljetetaan pitkin aroja; sen tulli tuottaa Venäjälle varoja; se *siellä* leimataan, ja oikeana vihdoinkin tänne saapuu tavarana. Samoinhan rakkauskin taivaltaa arolla elon?
»Hyvää päivää!» sanoi hän kohteliaasti, »onko tullattavaa?» »On, herra tulli», vastasi Swart, »242 naulaa. Voin nimittäin ilmoittaa teille, että äskettäin viedessäni villoja juutalais-Josefylle Stavenhageniin tulin punnituksi yksin tein.» Mies nauroi hänelle vasten naamaa ja sanoi: »Hyvä ystävä, en tarkoita sitä. Mutta eikö teillä ole tullattavia tavaroita?»
Sälli-kirjat ja päästö-passit taskussa ja laukku selässä jätteli hän nyt hyvästi kaikkia ja alkoi astumaan kaupungista pois. Kun tulli oli hänen selkänsä takana, tunsi hän itsensä erittäin onnelliseksi ja rauhalliseksi tuolla leveällä maantiellä, sillä olipa hän kulkemassa kotoansa kohden. Nyt oli luonto toisenlaisessa puvussa kuin syksyllä hänen tullessaan.
Viheriään takkiin puettu mies tuli ulos huoneesta ja meni vaunujen luo. "Hyvää päivää!" sanoi hän kohteliaasti, "onko teillä mitään tullattavaa?" "On, herra Tulli", vastasi Swart, "242 naulaa. Saan nimittäin sanoa teille, että kun minä tässä äskeisin vein villoja juutalaiselle Josefylle Stawenhagenissa, tulin minä punnituksi samalla".
Eräässä kadunkulmassa seisahtui hän lopulta katsoakseen ympärilleen. Edessään oli hänellä pimeä ja ahdas poikkikatu, jota ei muistanut milloinkaan kulkeneensa, ja hän mietti parhaillaan minnekkä se veisi hänen, jos lähtisi sitä kulkemaan, kun mustaan väljään vaippaan kääriytynyt mies tulli hänen ohitsensa.
Nyt on vain nimi »tulli» jälellä noista senaikaisista salpapuuporteista. Sen ajan hävinneiden merkillisyyksien joukossa on vielä mainittava kaupungin kaakinpuu, joka seisoi paikallaan jotakuinkin nykyisen kaartinratsuhuoneen kohdalla vielä kauan 1840-luvullakin.
Mutta siihen selitykseen ei tullipalvelija tyytynyt, hän luuli Swartin tahtovan tehdä pilaa hänestä, ja vasta sitten kun hänelle sanottiin, mihin matka meni ja kun kaikki oli hänelle selitetty, tyytyi hän ja sanoi: "No, hyvästi sitten ja onnea matkalle!" "Herra Tulli", sanoi Swart, "mitä me olemme teille velkaa?" "Ei mitään", vastasi hän, "minä olen vaan tehnyt velvollisuuteni".
Siellä on korkeampi tulli kuin täällä. Sentähden niiden siellä kannattaa maksaa enemmän. Ruvetaanko me nyt salakuljettajiksikin? kysyi Söderling, ääni vähän vavahtaen, piippuansa rassaten.
Minä luulen, että kerrassaan sait riittävän vastaukseen kaikkiin kysymyksiin ja toivon, typeräpää vaikka oletkin, että kykenet ymmärtämään, jotta ne valtiopäivät, jotka kruunaavat talonsa ja tilansa menettäneen, itsevaltaisen kuningattaren tulli- ja aksiisitulojen pää-omistajaksi, loistoisalla tavalla ovat tehneet tehtävänsä!" "Siten on asiain laita lausui Pertti Ersson.
Puhu suusi puhtaaksi; tämä herra on minun sukulaiseni. Parin päivän perästä on meri auki; kauppiaamme aikovat lähteä merille. No, Spolin? Tulli ei voi panna esteitä eteen. Paperit ovat selvät. Vai niin? Mitä varten meillä on tullilaitos? Ymmärräthän, mies, ettei minun sovi kieltää passia valtiopäivämieheltä? Teidän armonne pyydän alamaisuudessa kysyä, onko selkäni turvattu?