United States or Solomon Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muita huonekaluja ei tuvassa ollut kuin rappeutunut sänky, kuukkava pöytä, jakkarana sahapölkky, vesisoikko ja rukki. Pesässä istui kissa, joka iski säkenöivät silmänsä tulijoihin. Vaan näitä kaluja ei kummallakaan kutsumattomista vieraista ollut aikaa lähemmin tarkastella. Heidän huomionsa kiintyi heti mökin omistajaan, joka makasi lattialla, pää kiukaan seinää vasten nojallaan.
Se oli päin meihin tulijoihin, sillä virta oli kääntänyt sen niinpäin; mutta höyryvene ennätti kohta perille, ja nyt oli höyrylaivan koko pituus nähtävänä. Se näytti minusta suunnattoman suurelta, niinkuin olikin. Kolme tahi neljä hiiliä kuljettavaa alusta, jotka olivat laskeneet sen viereen, oli kaatamassa lastiansa sen sisään, vesirajan päälle tehtyin luukkujen kautta.
"Onkos isäntä kotona?" kysyi kanttori. "Isäntä ... e-ei," vastasi renki. "Missä hän on?" kysyi Risto. "Juhannuksen aikaan se kuoli..." sanoi renki hitaasti. Tämä vaikutti oudosti tulijoihin. "No, mutta käydään nyt talossa kuitenkin," sanoi kanttori, ottaen kärryistä laukkunsa ja pudistellen vaatteitansa. Ystävällisesti otti Rumpuniemen emäntä vieraat vastaan.
Kalisten nousi oviluoti ylös rullaansa kohden, kun värkmestari piloilla lennätti pajaoven selko selälleen Gabrielin edestä. Sepät ensin tavan mukaan tarttuivat työhönsä, kun kuulivat oven käyvän, mutta sitten vilkasivat kaikki tulijoihin. Värkmestari kulki edellä, Gabriel tuli perässä. Mutta sepät kääntyivät selin heihin, niinkuin eivät olisi mitään huomanneet.
Puhumatta hän tuijotti tulijoihin. "Onko Jooseppi kuollut?" kysyi Hovilainen veneestä astuessaan. "Kuollut on", vastasi Taavi käreällä äänellä, "kaiketi lienee pudonnut alas kalliolta". "Kaiketi, sanotte", sanoi Hovilainen lähestyen ja ankarasti katsoen hänen silmiinsä; "ettehän te tarkemmin sitä tiedä, vaikka yhdessä kävelitte". "En minä hänen kanssansa kävellyt", vastasi Taavi.
Ja sitähän ei kukaan vasten hänen tahtoaan voinut riistää häneltä. Näissä mietteissä hän avasi portin. Tätä tietä! hän sanoi komentavasti, mitään esittelyjä odottamatta ja tulijoihin sen lähemmin tutustumatta. Tuonne, pääportaiden eteen! Lienevät, keitä lienevätkin, tuumi hän, oli hänen ensimäinen velvollisuutensa saattaa heidät suojaan ja lämpimään. Sitten oli aika kuulla heidän asiaansa.
Vanhus heräsi, hieroi silmiään ja kääntyi tulijoihin päin. Nyt hän säpsähti niin, että oli lavalta alas vyörymäisillään. "Herra siunatkoon", huusi hän. "Tulvako nyt on?" Tapanin täytyi venheestä astua veteen, sillä venhe ei mahtunut saunan ovesta sisään. Vanhus otti nyt Tapanin kaulasta kiinni ja tämä kömpi, kuin Aineias Troijan häviön jälkeen, pois surman suusta.
Samassa awautui salin owi, nuori nainen ja hänen perästänsä wanhanpuoleinen miehen mieshenkilö astuiwat sisään. Riitta katsahti tulijoihin kummastuksella, mutta yhtäkkiä hän huudahti: "Anna, meidän Annamme", ja syöksi tyttärellensä wastaan, puristaen häntä syliinsä. "Oletko se todellakin sinä, Anna?" sanoi Martti pappi ja likisti wuorostaan häntä rintaansa wasten.
"Emme riitele," vakuuttivat lapset. Ovi silloin aukeni ja sisään astui Mari lasten kanssa, jotka kylmästä kankeina, pitäen pientä itkun kitinää kömpivät sisälle. Kaikkein huomio kääntyi nyt noihin tulijoihin. "Ai jesta!" huudahti emäntä juosten lasten tykö, "johan nuot rankat ovat ihan jäässä, eikä ihme tuommoisilla ryysyillä, vie nyt heitä joutuun lämmittelemään takan eteen.
Kaksi henkeä istui vaapperoissa kärryissä naishenkilö gummisadetakissa ajajan vieressä epämukavalla etuistuimella. Raution katse tarkistui tulijoihin. Pari päivää sitte oli asemalta tuotu huonekaluja uudelle opettajattarelle. Tuo tulija oli kai siis opettajatar neiti Vinter itse.