United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lähetä, hyväseni, lähetä, pyydän!" Anteeksi grand'maman; minun täytyy kiirehtiä. Anteeksi, Lisaveta Ivanovna! Miksi luulitte te, että Narumov on insinööri? Ja Tomski meni ulos. Lisaveta Ivanovna jäi yksin; hän heitti työnsä ja rupesi katselemaan ikkunasta. Kohta toisella puolella katua kulmakartanon takaa näyttäytyi nuori upsieri.
No, Paul, sanoi hän sitte; auta minua nyt nousemaan. Liisa, missä on nuuskarasiani? Ja kreivitär neitsyeineen meni väliseinän taa lopettamaan toalettiansa. Tomski jäi neidin kanssa. "Ketä te tahdotte esitellä?" kysyi hiljaa Lisaveta Ivanovna. Narumovia; tunnetteko häntä?! "En. Onko hän sotilas vai siviili?" Sotilas. "Insinööri?" Ei, hevosväkeläinen. Vaan miksi luulitte, että hän on insinööri?
"Olen kuullut teille tutun henkilön ystävältä", vastasi Tomski, "hyvin merkilliseltä mieheltä." Kuka se merkillinen mies on? "Hänen nimensä on Herman." Lisaveta Ivanovna ei vastannut mitään; mutta hänen kätensä ja jalkansa kävivät kylmiksi... "Tämä Herman", jatkoi Tomski, "on todella romantillinen henkilö: hänellä on Napoleonin profiili ja Mefistofeleen sielu.
"Kenties kortit olivat merkityt!" pani kolmas. En luule, vastasi Tomski mahtavasti. "Kuinka", sanoi Narumov, "sinulla on isoäiti, joka panee kolme lehteä perätysten, ja vielä et ole häneltä urkkinut hänen kavaluuttaan?"
Mutta jos kuka on minulle käsittämätön, niin se on isoäitini, kreivitär Anna Fedorovna. "Kuinka? Mitä?" huudahtivat vieraat. En voi käsittää, jatkoi Tomski, miten hän voi olla punkteeraamatta. "Mitäs ihmeteltävää siinä on", sanoi Narumov, "että kahdeksankymmenen vanha isoäiti ei punkteeraa." Siis ette hänestä mitään tiedä? "Emme mitään, todellakin!" O, siis kuulkaa!
Jo perhana! vastasi Tomski; hänellä oli neljä poikaa, niiden luvussa isäni, kaikki kolme kiihkeitä peluria, eikä yhdellekään hän ilmaissut salaisuuttaan, vaikka se kyllä ei olisi hullumpaa heille eikä minullekaan. Vaan, nähkääs, mitä minulle kertoi setäni, kreivi Ivan Iljitsh, vakuuttaen sen kunniallaan.
Nainen, jonka Tomski valitsi, oli itse ruhtinatar Z... Hän ehti selittäidä, tanssimalla yhden piirin liikaa ja pyörimällä yhden kerran liikaa tuolinsa edessä. Tomski, palatessaan paikalleen, ei ajatellut enää Hermania eikä Lisaveta Ivanovnaa, joka välttämättä tahtoi uudistaa katkaistua puhelua, mutta masurkka loppui ja kohta sen jäljestä lähti vanha kreivitär pois.
Samana iltana tanssijaisissa oli Tomski, suutuksissa nuorelle ruhtinatar Pauline Z lle, joka, vastoin tavallisuutta, ei virnaillut hänen kanssaan, tahtonut kostaa, näyttämällä kylmäkiskoisuutta: hän kutsui Lisaveta Ivanovnan ja tanssi hänen kanssaan loppumattoman masurkan.
Olitko eilen X in luona? "Kuinkas! oli varsin hauskaa; tanssittiin kello viiteen. Kuinka Eletskaja on kaunis!" Ja, rakkaani! Mitä hänessä on kaunista? Semmoinenko oli hänen iso-äitinsä, kreivitär Darja Petrovna?... Paraiksi: hän on kai hyvin vanhettunut, kreivitär Darja Petrovna? "Kuinka, vanhettunut?" vastasi hajamielisesti Tomski; "johan hän on ollut kuollut seitsemän vuotta."
"Rahoja siinä ei tarvita", lausui Saint-Germain, "suvaitkaa kuunnella minua." Ja sitte ilmaisi hän hänelle salaisuutensa, josta jokainen meistä paljo maksaisi Nuoret kortinlyöjät kävivät kohta tarkastavammiksi. Tomski sytytti piippunsa, vetäsi haikuja ja jatkoi: Samana iltana isoäiti ilmestyi Versaillessa, au jeu de la reine.