United States or Honduras ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta minä en tuntenut sinua silloin. Kuinka minä siis olisin voinut sinua odottaa? Tunsithan minut, Johannes siihen sanonut. Kun lapsuudentovereita olemme! Niin sillä tavoin. Mutta enhän minä koskaan uskaltanut sinua omakseni toivotella. Ja sentään rakastit minua jo silloin? Olet joskus kertonut minulle. Tietysti rakastin, koska kerran en ole rakastanut ketään muuta ihmistä maailmassa.
Onnellisna ollessasi Isiä ja ihmisiä, Oivallisen osan saanut Sekä riemun rikkahimman Luojan meille lohkoessa Kullekin oman osansa, Empä tiedä toivotella Sitä suurempaa Sinulle; Olkoon vaan nyt olevainen Puuttumata pysyväinen! Mutta vielä viimmeheksi Toivot tuotan maakuntamme Sanoillansa sanoessa: Jutuistapa nyt Juteini.
Hän kuolee ennen pitkää, sillä ei voi olla jälellä enempää kuin joku puoli vuotta. Minä takaan sen teille, että hän mainitun ajan sisään on laudalla ja minä en näin muodoin tarvitse kauvan toivotella lesken onnellista elämää. Aah, me puhuimme juuri teistä, ja sanoimme kaikkea hyvää teistä, mitä sanoa voipi. Lykastes. Onko tämä herra Dorimena. On, tämä herra on sulhaseni. Lykastes.
Sitä muistakame kaikki, Parikunnallemme ratki Hoikotella, toivotella, siunausta Jumalalta, Joka ensin itse vissin Aviokäskyn sääsi, Evan pienen pani viereen Adamille paratiisiin. Perillisiäki kanssa Jumal' aina armostansa Heille suokoon, ynnä tuokoon kasvamahan kaunihisti, Hyvyyessä, siveyessä, Jost' on kunnia heille, Maalimalta, kaikkialta, ilo enkeleillä kanssa.