United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !
On ulkoa ulapan laulu sen tunkenut sisähän nyt. Ne ulapat toistahan etsii, ne toistahan toivoelee ja läpi mun purteni laidan ne suukkoja suihkaelee. Ma päivät pumpussa seison, yöt valvon ja mittailen, ja tuskasta vavisten tutkin ma pohjia sydämen. Yhä vaan mun venhoni vaipuu, yhä nousevi sydämen yö Oi, kohta ne yöt jo yhteen yli purteni haudan lyö!
Ja nuori mies opetti Annikille, mitä on lempi, polttava, tuhoava, mieletön lempi. Mitä oli kaikki Annikin leikkivä onni ollut verrattuna pisaraankaan nykyisyydestä! Nyt, nyt vasta elämä alkoi. Nyt ei Annikki enää tahtonut leikkiä. Mutta Elämä tahtoi leikkiä. Toisellehan ne säihkyivätkin nuoren miehen silmät, ei Annikille. Ja toistahan ne hakivat nuo hellät hyväilyt, ei Annikkia.
KILPI. Etkö sä Hänt' ole nähnyt taas? AINA. En ollenkaan. No, sitä paremp' on! Sen toimitan, Ett'ei he näe toinen toistahan. AINA. Ain' olen häntä ajatellut vaan. Sen saanhan tehdä, kuule vaari kulta! KILPI. Saat. Ai hauskuutta! Mitä kuulen sulta!
Kauan ei viipynytkään ennenkuin kaksi uljasta rakovalkeaa oli palossa. Illallisen syötyä asettuivat ukot honkavalkean ympärille istumaan, tupakoimaan ja juttelemaan odotellessaan tyyntä. Ja yhä sitä juttua kesti, kesti köytenään. Tokihan sitä kesti semmoisessa miesjoukossa, josta useimmat olivat tehneet kymmeniä oulumatkoja. Yhtä ja toistahan sitä on saanut matkoilla nähdä. »Missä sitä niin?»
Niin uskollisna kuin taivaan tähdet iäti vilkkuvat vierekkäin, niin uskollisna kuin koitto ja päivä iäti toistahan syleilee; niin uskollisna kuin rannan ruusu valohon taipuvi kaihossaan, niin uskollisna kuin aalloton lampi taivaan häiviä heijastaa; niin uskollisna kuin ulapan kuohut iäti toistaan kaulailee ja kuolevat rannalla kalliohautaan ja pitkään suukkoon ja syleilyyn
Niin uskollisna kuin ulapan kuohut Iäti toistahan kaulailee Ja kuolevat rannalla kalliohautaan Pitkähän suukkoon ja syleilyyn Niin uskollisna, oi sulhoni sorja, Sun kanssasi elämän aallokon käyn, Sun tauttasi yksin mä elää tahdon Ja kuolla sun kuumahan suudelmaan. H
Ihmiset myöskin, maailman lapset, raatavat, lempivät, taistelevat; vaan väsyneinä horjuvat hautaan, töistähän, teistään lepäjämään. Kerran kun kutsuvi Jumalan ääni, henkinä nousevat taivahasen. Suonio. Karjala.
Kyllähän rovasti sanoi Vuorela liikuttuneena, ja toistahan olisikin, jos Heikistä pappi tulisi; miksi en kuuntelisi Heikkiäni oman kotikirkkomme saarnastuolista. Enhän parempaa voisi toivoakaan No niinpä niin. Jollei hän auran kurkeen tahdo tarttua, niin katsotaan, ehkä on tilaa minun vieressäni jos silloin vielä eletään. Emmehän tulevaisia tiedä.
BOLINGBROKE. Täti, nouskaa! HERTTUATAR. Pyytämättä osaan tuon, Mut armoa nyt pyydän. BOLINGBROKE. Armon suon, Niin totta kuin mua armahtakoon Luoja! HERTTUATAR. Tää polven polvistus mik' onnen tuoja! Mut varon, pelkään: töistähän tuo armo; Kahdesti lausutuss' on kahden tarmo, Se vahvistaa sen. BOLINGBROKE. Sydämmestäni Ma armon suon. HERTTUATAR. Jumala lienetki.
Olenhan minäkin kohtalooni tyytyväinen... Niin! Ja sanoihan äitini aina, että nuoren tytön tulee olla vanhemman naisen silmäin alla! Kuka sen tietää, kuinka tuon Tässä, tässä ne ovat. X:s KOHTAUS. Tässä siis... Mitähän hän lie arvellut, kun en eilen tullut. No, toistahan tämä on. Oikein siisti kyökki. Ja voin niin mukavasti tänne pistäytyä huomiota herättämättä Hm! Uudet ajat tuli toden totta.