United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tästä syntyi uusi ja katkerampi oikeudenkäynti, joka päättyi siten, että Lybecker todistettiin syylliseksi tuohon tunnettuun lausumaansa: "Ellei piru peri kuningasta, ei meillä ole toivoakaan rauhasta". Tämä vähäinen, ajattelemattomasti lausuttu sana luettiin hänelle suuremmaksi syyksi kuin koko Suomenmaan menetys.

Kaikki mikä oli kotoista, suomalaista, s. o. kansan omaa, se oli rakasta; ja tämä rakkaus todistettiin kirjallisilla teoilla, joista parhaat elävät vieläkin kauneimpina muistoina tuolta sopusointuiselta ajalta. Suomalaista sivistyneistöä ei ollut, tai mitä vähän, orasta oli, niin siinä ei ollut kuvaamista; se oli yleinen huomio.

Itse Alfred valvoi tarkkaan lainkäyttöä; kerrankin sanotaan hänen yhtenä vuonna rangaisseen neljääviidettä tuomaria, joiden todistettiin tehneen vääriä päätöksiä. Senpä tähden Alfredin hallitus näytti myöhempien miespolvien silmissä kultaiselta ajalta.

Sanottiin hänen juuri ottaneen palovakuutuksen. Mutta meitä vastaan äidin kanssa todistettiin, että olimme käyneet siellä ja uhanneet häntä. Niinhän se olikin, kyllähän minä häntä sillä kertaa haukuin, en malttanut mieltäni. Mutta sytyttänyt en ole. En siellä tulipalon alkaessa edes ollutkaan. Tahallaan se vaan sytytti juuri sinä päivänä kuin me kävimme äidin kanssa.

Messeniuksen todistettiin olevan niissä osallisen ja että hän ulkomaalaisten petturien kanssa oli pitänyt kirjevaihtoa. Häntä syytettiin ja hän sai kuoleman tuomion, joka kuitenkin hänen opillisen ansionsa tähden helpoitettiin elinkautiseksi vankeudeksi.

»Mitäs täällä? nythän on Mikkeli ja... Saakuriko tuon hevosen on hengiltä ottanut? Mustako se onkin, vaikyseli Vennu, kun tuli hevosensa luota oitis tarhaan. »Musta se on», monellakin suulla todistettiin. »Sillä lailla ne meidän kylän pojat ajaa», kehui Kaaperi. Monikin yht'aikaa kiirehti kertomaan, että Esa sillä oli ajolta kotiin tullut, mutta tuohon sillalle oli koipensa oikaissut.

Mutta nyt kulki paraillaan seurakunnasta seurakuntaan hengellinen kiertokirje, jossa Raamatun sanoilla todistettiin, että näinäkin kamalina kuolon aikoina kunkin tuli iloisesti antautua sen alle, sillä ne jotka ruttoon kuolevat, uskossa Herraansa, ovat viimeisenä päivänä Kristuksessa ylösnousevat yhtähyvin kuin muutkin.

"Mistä se Jussi tulee?" "Tuoltapahan tulen ... tietythän ne ovat köyhän tiet!..." "Jussiko köyhä!... Kaikkia se vielä puhuu ... aivan tänne kuului, kuinka housunlakkarissa äskenkin rahat helkki ... ettekö kuulleet muutkin?..." kääntyi Janne toisiin. "Kuului kait se oloksikin", todistettiin.

Herra esimies, sanoi vallesmanni, minulla olisi tätä ilmoitusta vastaan tehtävä se muistutus, että summa on aivan liian pieni. Mitä! Pieni! Ja herra tyhjensi kiivaasti suunsa pikanellista, jonka sylkäisi kauaksi luotaan. Sen tietää jokainen, että pieni se on. Joka lautamies sen saattaa sanoa. Pieni on, todistettiin yksimielisesti.

"Määrätkäämme vaan, minä suostun kaikkiin!" sanoi Alberti myöntävänä, "kuuden kuukauden kuluttua siis." "Ja viiden tuhannen markan sakko sille, joka rikkoo kihlauksen," sanoi herasyöningi rehellisimmällä katsannolla. "Minä suostun kaikkiin!" vastasi Alberti hymyilen. Kirja tehtiin, allekirjoitettiin ja todistettiin samana päivänä kahdelta todistajalta.