United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kuvaus Helsingin elämästä. Hän tuli huohottaen huoneeseeni, heittäytyi palttoo yllä sohvalle, tyhjensi lasin vettä, sanan virkkoi, noin nimesi: En jaksa enää, voimani ovat lopussa, olen tehnyt kaikki voitavani, nyt saavat mennä menojaan, en pane tikkua ristiin, en pukahda, en päkähdä ... olkoot, eläkööt! Mikä miehellä hätänä? Mikset pukahda, et päkähdä, miksi: olkoot, eläkööt?

Viimein oudostui Kenonen: »Eikö se Ihalainen heittänyt yhtään kahvia kotiin, kun se Anna Liisa ei vieraalle pane pannua pörisemään?» »Onhan niitä kahvia, vaan kun se Ihalainen meni tulitikkuja hakemaan, niin ei ole koko talossa yhtään tikkua millä tulta raapaistavalitti Anna Liisa. Kenonen ilkamoi: »Kyllä saat Ihalaisen tikkua odottaa!

Kiivakanlaisesti he kulkivat, vereksillä voimilla uutterasti tietä tallaten. Mutta harjulle päästyä oli tien vieressä se suuri Lepokanto, ja sen kohdalla oli ensimmäinen neljännes matkasta kulettuna... Liisa istuutui lepäämään, mutta Matti veti housunkauluksen alta tupakkikukkaron ja pani piippuun. Elä heitä tikkua kuivaan sammaleen ... syttyy palamaan ja palaa koko kangas.

Olivathan he samoin olleet kuukauden Münchenissäkin toisiaan tapaamatta. Aluksi oli Johannes kauhistunut tuota mahdollisuutta. Nyt hän ei aikonut panna tikkua ristiin sen estämiseksi eikä toteuttamiseksi. Sattuma sai ratkaista siinä. Minä en rakasta tuota naista, sanoi hän sitten. Mutta kuten olet huomannut ehkä, minulla on äärettömät omantunnon vaivat hänen suhteensa.

Jotka joutavat, sanoi Kerttu, mene vaan sinäkin. Ja palvelustyttö meni. Koko maailma oli sekasin. Taas juoksevat lapset hurraten sisälle: Hurraa, polisit ovat tehneet lakon, nyt saa tehdä mitä tahtoo, hurraa! Vai niin, sanoi Kerttu ja silmät rypyssä paranteli jotain tikkua nimettömässä... Lapset huusivat: Hurraa, rautatieasemalla liehuu Suomen lippu, jossa on keltainen jalopeura miekan päällä!

NIILO. Ettehän vaan Ukonniemen Loviisaa? PELTOLA. Oikein, juuri häntä minä pyysin. Isä antoi heti suostumuksensa, laita nyt vaan, että tyttökin sinuun suostuu. NIILO. Sitä varten en kahta tikkua ristiin pane. Ellei suostu, niin olkoon suostumatta, se on minulle juuri yhden tekevä. PELTOLA. He, mitä nyt? Oletko järjilläsi poika?

Mutta nauruni taukosi siihen paikkaan, kun Antti antoi hänelle tulta. Niin Antti tosiaankin sen teki, piteli huolellisesti tikkua siksi, että papyrossi hyvin syttyi, ja katseli sitten nähtävällä mieltymyksellä, kuinka somasti Agnes suipenti huuliaan puhaltaessaan savua ulos. Olin kuin elävä kysymysmerkki.

Eikä teissä hänen ihailijoissaan ja hurraajoissaan tule olemaan ainoatakaan, joka uskaltaisi nousta häntä puolustamaan ei tikkua ristiin semmoisia te olette, ja semmoinen on tämä Suomen kansa aina ollut, aina, orjakansa maailman alusta alkaen. Kippis! Mistä on setä saanut niin pessimistisen katsantotavan? Mutta ukko ei kuullut, vaan jatkoi.

Mutta nyt, vaikka tähtitiedekin oli horjahtanut, kaikki häntä ilahutti, ilahutti linnun piiperrys, hattara, ja muurahainen, joka ponnistellen voimiansa raastoi eteenpäin tikkua, ilahutti sekin, että toinen hänelle suruansa valitteli. Hän ei tarvinnut muuta kuin muistaa sitä ainoaa: vieras nainen, johon hän rakastuu!

Eikä tikkua, ei edes lastua, millä lämmittää! Missä, missä viipynee Erkki, joka jo eilen lupasi tulla kotia rahoineen? Toinen Kohtaus. Annaliisa ja Mari. Mari Hyvää huomenta Annaliisa! Pistäydyin vaan ohimennen, torilta palatessani pikimältään tänne sisään vähän lämmittelemään ja toivottamaan sinulle onnellista joulua.