United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Etsi mäiltä, männiköiltä, Kannoilta, kanarvikoilta, Katsovi joka katajan, Joka varvikon vatovi, Katsovi kanarvajuuret, Ojenteli puien oksat. Astua ajattelevi, Käyä kääpäröittelevi: Tiehyt vastahan tulevi, Niin tielle kumarteleksen: "Oi tiehyt Jumalan luoma! Etkö nähnyt poiuttani, Kullaista omenuttani, Hopiaista sauoani?"
Tiehyt metsähän vetäpi, Ura saattavi salohon. Marketta Materon neiti Sekä istui, jotta itki, Itki päivän, itki toisen, Itki kohta kolmannenki, Metsän synkässä salossa, Alla vaaran varvikossa.
Noin se tiehyt lausueli: "Oisin nähnyt, en sanoisi; Poikasipa loi minunki, Loi pahoille, ei hyville, Kovan kengän käytäväksi, Kannan karskuteltavaksi, Joka koiran juostavaksi, Ratsahan ajeltavaksi." Astua ajattelevi, Käyä kääpäröittelevi; Tähti vastahan tulevi, Tähelle kumarteleksen: "Oi tähyt Jumalan luoma! Etkö nähnyt poiuttani, Kullaista omenuttani, Hopiaista sauoani?"
Jo nyt kohta koitoisella, Kohta koitopäiväisellä, Yks' on tiehyt tietyssäni, Yksi matka mielessäni: Mennä pohjahan poloisen, Alle aaltojen osata, Alle selvien vesien, Päälle mustien murien, Sisareksi siikasille, Veikoksi ve'en kaloille. Lähin Pietarin pihoille.
Poimin päivän, poimin toisen; päivälläpä kolmannella en tiennyt kotihin tietä: tiehyt metsähän veteli, ura saatteli salolle. "Siinä istuin jotta itkin. Itkin päivän jotta toisen; päivänäpä kolmantena nousin suurelle mäelle, korkealle kukkulalle. Tuossa huusin, hoilaelin. Salot vastahan saneli, kankahat kajahtelivat: 'Elä huua, hullu tyttö, elä, mieletöin, melua!