United States or Mozambique ? Vote for the TOP Country of the Week !
Auttihan hiukkasen, kun he panivat jalkansa käsipuitten alimman riu'un alle tai jos he kyykkyivät alas ja istuivat jaloilleen. Thinka kesti, koska Inger-Johannakin kesti; vaan viimein ei se hänelle kuitenkaan enää käynyt päinsä, hänen jalkansa olivat jo aivan tunnottomia. Ja nyt Inger-Johanna yksin riippui käsipuilla...
"Lue nyt tämä kirje ja mieti tarkalleen... "Istu lukemaan, lapseni!" Thinka luki, mutta näytti siltä kuin ei hän koskaan pääsisi loppuun ja tietämättänsä hän päätänsä pudisti koko ajan. "Ymmärräthän, ett'ei hän pyydä nuoruuden rakkautta, haaveilemista tahi muuta sellaista joutavaa!
Mahtaneekohan tuo milloinkaan hakea sieltä pois: sillä sitä hän uhkailee joka kerta, kun näkee jonkin viran olevan avoinna, kirjoittaa Thinka... "Anna meille kirjeet, äiti! ja silmälasini", virkkoi kapteeni, kun rouva tuli sisälle. "Ensin se kirje, joka tuli Marraskuussa, niin saat sinä, Rist, kuulla kummityttösi tulosta kuvernöörille"...
Mutta nyt, kun Thinka oli myönyt itsensä kullan ja kiillon edestä, nyt ei hän enää luottanut keneenkään koko maailmassa!... Hänellä oli ainoastaan yksi sydän, eikä kahta; mutta onnettominta oli, sen hän itse parhaiten tiesi, että Thinkallakin oli samoin... "Hyi! mielestäni sinä huokasit niin syvään", sanoi kapteeni, herättyään unestaan, "se tulee siitä, että makasin selälläni...
Siinä neulaa pistellessään vaipui Thinka omiin ajatuksiinsa... Aas oli kirjoittanut hänelle, saatuaan tietää, että hän oli mennyt naimisiin.
Thinka kertoi kerran toisensa perästä kaikesta, mitä hän ylioppilaan kanssa oli haastellut. "Mitä hän sitten sanoi?" tutki Inger-Johanna. "Hän oli niin hupainen koko ajan, niin, en ole milloinkaan kuullut niin hupaista!" "Noh, etkö sitte muista jotain siitä mitä hän sanoi?" "No niin todellakin, hän kyseli, miksi luet ranskaa.
Inger-Johanna on onnellinen, kun ei hänellä ole muuta ajateltavaa! huokasi hän kirjettä lukiessaan. ... "Ja sinunkin, Thinka, pitäisi puolestasi, katsella ympärillesi ja toimia jotain alallasi, johon kerran olet antautunut; ja sielläkin olisi paljo tekemistä. Täytyyhän tunnustaa, että seuraelämän tehtävänä on tapojen sievistyttäminen ja taisteleminen raakuutta vastaan, niinkuin täti aina sanoo.
"Katsopas vaan, miten he juoksevat! ... Thinka ja Thea. Mutta Inger-Johanna! tule tänne,
"Minä voitin häneltä 'Viel Liebchenin', niin se oli viime uudenvuodenpäivänä, kun isän kanssa jumalanpalveluksen jälkeen olin päivällisillä Horn'illa. Minä olin sen aivan unohtanut!" sanoi Thinka hiljaa. Hän kohotti katseensa puoleksi ylös vanhempiinsa, mennen hiljaan ulos ja jättäen päivän varjostimen pöydälle.
Ensiksikin oli Inger-Johannalle neljätoista sivua pitkä kirje, jonka Thinka yöllä kirjoitti, katkeria kyyneleitä vuodattaen, ja jossa hän tarkoilleen selitti rakkautensa Aas'iin, miten se alkoi, jatkui ja toivottomuudessa kehittyi.