United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ylipään näkyivät kuitenkin kaikki Albionin pojat kaikkialla olevan samankaltaiset, tapasi heidät sitten Grindelwaldin jäätiköillä, Parisin bulevardeilla tai Wienin Praterilla, Kölnin tuomiokirkossa tai briilin terassilla Dresdenissä. Sekään seikka, että lukuisat englantilaiset, jotka asuvat keskuudessamme täällä Bremenissä, ovat käyneet sydämelleni rakkaiksi, ei voinut ajatustani järkähyttää.
"Sillä se on vanha", puhui kreivi itsekseen, kädet selän takana kävellessään terassilla, "se on vanha, jolle elämä on käynyt arvottomaksi, joka nousee ylös aamusilla, kun hän terveenä ollen ei jaksa enää virua vuoteellaan, ja joka iltasilla käy levolle, kun on vaivaloista istua kaiket yöt kirjojen ääressä.
Päästäkää mua, herrat. Jumal' auta, haamuksi sen teen, jok' estää Mua nyt; pois! sanon. Mene, minä seuraan. HORATIO. Tuo mielen haave hänet hulluks saattaa. MARCELLO. Jäljessä! Totella hänt' emme saa. HORATIO. Niin, seuratkaamme. Miten päättyy tämä? MARCELLO. Jotakin Tanskan valtioss' on mätää. HORATIO. Sit' ohjatkohon Luoja! MARCELLO. Seuratkaamme! Viides kohtaus. Syrjäinen paikka terassilla.
Sir Peter otti hattunsa ja lähti ulos, ei tuumimaan valehtelisiko hän vaimollensa vai ei, vaan miettimään minkälaisen valheen tämä parhaiten ottaisi uskoaksensa. Hän kulki muutaman kerran edes takaisin terassilla ja ehti sillä aikaa miettiä ja kypsyttää sopivimman hätävalheen, joka osoittaa että Sir Peter oli hyvin kokenut tällaisissa asioissa.
Tuon mulle He pelon arkuudella kuiskasivat, Ja kolmantena yönä läksin myötä. Juur' niinkuin oli kerrottu, niin ajan Kuin muodon suhteen, totta joka sana, Tul' aave. Tunsin isänne; tää käsi Ei niin tuon kaltainen. HAMLET. Se missä nähtiin? MARCELLO. Terassilla, miss' oltiin vahdissa. HAMLET. Ja puhuittenko sille?
Kuljettiin vähän aikaa terassilla kuunvalossa; senjälkeen muutamat nuoret neidet lauloivat ja ijäkkäämmät naiset pelasivat whist'iä; sitten seurasi viiniä ja vettä sekä tupakkahuone niille, jotka tupakoivat, ja sänky niille, jotka eivät sitä tehneet.
"Mitä viehättävin on Edmond Aboutin kertomus Tolla kirjassaan vastaanottopäivistä vanhan korkea-aatelisen roomalaisen perheen luona siitä rauhallisuudesta joka joka huoneessa vallitsee kuinka tullaan ja mennään aivan vapaasti kuinka vieraat, ihan kuin kotonaan, tekevät mitä tahtovat: muutamat keskustelevat vilkkaasti, toiset istuvat hiljaisina ja haaveksivaisina, toiset taasen ovat schack-peliin kiintyneet eli soittavat, eli kulkevat edestakasin terassilla.
»Kuten tahdot; mutta yö on kirkas ja vilpas tunnen jäsenissäni vielä heikkouden merkkejä äskeisestä sairaudestani ulkoilma virkistää minua kävelkäämme puutarhassa saamme olla siellä yhtä häiritsemättä kuin sisällä.» »Sopii hyvin», pappi vastasi, ja molemmat ystävät kävelivät edestakaisin terassilla, joka marmorimaljakkoineen ja nuokkuvine kukkineen kohoutui puutarhasta.
Parvittain kulki nuorisoa laulaen kristallipalatsin halki, toiset tanssivat palatsin terassilla tai sievällä nurmikolla, mutta ei mitään meluavaa ääntä kuulunut. Mitä erittäin poliiseihin tulee, joita Lontoossa kohtaa joka askeleella, niin he herättivät suurinta ihailuani, olivatpa viedä sydämenikin.
Useiden tuttaviemme kesäasunnot olivat lähellä Pariisia, ja pari kertaa viikossa matkustimme aina jonkun luokse. Muistelen, että se oli prinsessa Mathildan linnassa, S:t Gratien'essa, jossa ensi kerran kuulin puhuttavan siitä »kysymyksestä», joka lähimmässä tulevaisuudessa luettaisiin »epävarmoihin» kysymyksiin. Seurue istui aamiaisen jälkeen terassilla, josta oli laaja näköala puistoon päin.