United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oli lauantaipäivä paria viikkoa ennen joulua ja ensimäiset rekikelit. Väkeä kiehui kylä täynnä, ja puodissa oli kauhea kiire. Mikko liikkui kuin kärppä, ja kauppamies itsekin pyörähteli ja hikosi. Riitti hänellä kuitenkin aikaa silloin tällöin kääntyä nurkkaan päin ja kopeloida taskuaan. Vasta puolisen jälestä asettui tungos vähäksi aikaa, kun kirkkomiehet läksivät eväilleen.
Palvelijat ottivat sen vastaan, välinpitämättömästi vallan, ja levittivät sitä ruohikolle, Siihen mentiin sitte istumaan pitemmittä mutkitta; ja minä puolestani taas kummailemaan ja katsomaan sitä harmajaa miestä, hänen taskuaan, sitä turkkilaista peitettä, joka oli kymmenen kyynärää pitkä ja viisi kyynärää leveä, luulin unennäöksi enkä tiennyt mitä uskoa, varsinkin kun eivät muut huomanneet mitään erinomaista tapahtuneen.
Sanan puhumatta kirjoitti todistuksen, pisti sen vapisevaan ja kipeästi voihkavan Juken käteen ja virkkoi: »Kymmenen markkaa.» Jukke osotti kumppalilleen joka häntä muka talutti ja hallitsi taskuaan, josta tämä kaivoi rahan, antoi sen tohtorin valkoiseen käteen ja lähti taluttamaan Jukkea pois, ettei enää neljättä kertaa kerkeäisi eikä tarvitseisi pyörtyä.
Kuka te oikeastaan olette? Oonpahan Eikö passaisi tehdä tuttavuutta? Ei. Kas, kas, kun on ylpeä. Kannattaakin! Lopo löi taskuaan vielä kerran, ja kova siellä kolahteli. En sitä minäkään ihan tyhjä ole, kehui Ville. Tulepas tuonne Liimataiseen, niin tarjoan olutta. Lopon sydän sävähti. Tarjoisitko tosiaan? He sattuivat olemaan juuri Liimataisen puodin kohdalla.
Se, jolla oli, maksoi sen edestä, jolla ei ollut; oikeasta järjellisestä tilistä eli takaisinmaksusta ei ollut puhettakaan!... Jolta loppui raha, hän löi vaan iloisena taskuaan ja ilmoitti sen... Rejer voi nyt myös jotenkin lyödä taskuaan, vaan hänellä ei ollut halua ilmoittaa sitä!... Kolmas malja oli jo menossa ja ystävyys kävi yhä lämpöisemmäksi.
Isä veti kengän jalkaansa, nousi, venytteli laiskasti, haukotteli ja puheli kun itsekseen: "Ei saanut kyllikseen nukkuakaan, kun tulivat siihen kaakattamaan." Sen sanottuansa puki hän nutun päällensä nosti sen kauluksen pystyyn, otti erään avaimen naulasta ovenpielestä, kopeloi nutun taskuaan ja lähti ulos. Minä olin siis voittanut.
Vaan väleen rynkäsi Antti takasin kadulle juoksupotkaa. En saanut kun kerran lyödä, lausui hän hengästyksissään päästyään minun luo. Tohtorin Ralle pahus oli siellä kartanolla ja tuli Jaakon avuksi! Liekö minulta pudonnut kupru? Kun läksin Jaakon jälestä juoksemaan, kuului kilaus, vaan en joutanut sitä ajattelemaan siinä kiireissäni. Hän kopeloi taskuaan ja poissa olikin kupru.
Ahaa! tuuli näyttää puhaltavan kahdelta puolelta eikä hän tiedä, mitä ajatella minusta... "Antakaa minun auttaa itseänne, matami Wahl! Tällä kertaa en minä ai'o myödä enkä lainata!" hän löi taskuaan! Hän tiesi tarvitsevansa kohottaa luottamustaan. Kasvot kirkastuivat kummallisesti.
Hän oli ollut vähällä ihan suuttua. Mutta nyt tuntui kuin olisi jotain lämmintä noussut hänen poveensa. Vyörähtivät mieleen papin puheet sovinnollisuudesta, leiviskästä, tilinteosta j.n.e. Hän käski rengin seisauttaa hevosen, viittasi tyttöä luokseen ja alkoi kaivella taskuaan. Pani sitte jotain tytön käteen ja sanoi hiljaa: "Anna se isompi raha äidillesi!"