United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Enhän ole huomannutkaan, että, että Tarvitseeko minun sanoa enää. SELMA. Niin minusta tuntuu myöskin niin hyvälle, saadessani kanssasi ajatuksia vaihettaa, Siihen ei minulla ole ollut tilaisuutta kahteen vuoteen. RAHIKKA. Sinä olet onnellinen, sinä voit ottaa osaa onneeni. Sinä et vielä tiedä kuinka paljon olen sinussa löytänyt. Nyt olen päässyt synkkämielisyydestäni. Taisteluni ovat loppuneet.
Tehkää niinkuin tahdotte. Pidoista ei tule mitään. Täytyy kumminkin olla jokin syy sanottavana. Tarvitseeko minun tehdä tiliä syistäni. Sinclair olkaa hyvä ja tulkaa tänne. Luuletteko syitä tarvittavan? Neiti Sinclair tuli. Arvelen, ettei teidän armonne voi olla syytä selittämättä, vastasi hän hämillään, nuo Hornit ja Flemingit vaativat huomaavaisuutta. Heidän sukuperänsä, arvonsa...
Teot puhuvat enemmän kuin sanat. Huone, jossa nyt olemme, koko entinen elämäni täällä, harrastukseni hankkia teille oikeutta, eikö niissä ole kyllin todisteita siitä, että tarkoitan teidän parastanne, että aina, kuten tähänkin asti tulen pitämään työmiesten puolta? Tarvitseeko minun sanoa vielä enemmän?"
Nyt on hänellä kello... Ei hän tahdo olla liian rohkea nytkään eikä ylpeä millään lailla ... mutta hän tuntuu itse mielestään kuitenkin entistään varmemmalta. Eikä hän nyt ainakaan joka miehen tieltä aio ruveta väistymään. On kai sitä tilaa toisellakin väistyä yhtä paljon ... tarvitseeko hänen väistyä enemmän kuin toisenkaan, joka katua kulkee? Hän päätti, että ei suinkaan...
Eikä hän nyt enää väisty enemmän kellollisten tieltä kuin kellottomainkaan ... minkä väistyy, väistyy kenen tieltä tahansa ... ilman vain vaikka huvikseen... Ja tarvitseeko sitä aina suoraan kulkea? Paljoa hauskempi on välistä mutkitellenkin kävellä milloin mitäkin puolta...
"Sitte ette hyväksy mielipiteitä, joita esitin luennossani?" "Teidän esitelmänne julkaistaan epäilemättä kaikissa hallituksen lehdissä, siis melkein kaikissa maan sanomalehdissä", vastasi Forest, välttäen antamasta suoraa vastausta kysymykseeni. "Te puhutte hallituksen lehdistä", kysyin ihmeissäni. "Onko hallituksella sanomalehtiä ja tarvitseeko se äänenkannattajia?"
»Mutta mitä ihmiset siitä sanovat?» keskeytti Olga. »Meidän maineemme on mennyt.» »Joutavia! Tarvitseeko kenenkään tietää. Pidetään salassa», neuvoi Betty. »Se olisi ainoa», arveli Olga. »Sanoisimme mammoille vaan», ehdoitti Hanna. »Mutta pojat itse», muistutti Olga. »He varmaan kertovat.» »Me kiellämme.» »Kuka sen tekee meistä? Sinäkö Betty?» »Minä.»
Oi, huokasi d'Artagnan niin surumielisen näköisenä kuin hän suinkin voi, voitteko olla minua kohtaan niin julma että kysytte semmoista, minulta, joka siitä hetkestä kuin teidät näin, olen vaan uneksinut ja haaveillut teistä. Mylady hymyili oudosti. Siis te rakastatte minua? sanoi hän. Tarvitseeko minun sitä sanoa, ettekö ole sitä jo huomanneet?
»Häntä sanotaan kovin oppineeksi», arveli ruhtinatar hajamielisenä. Tästä toinen vain kiihtyi: »Kovin oppineeksi!... kovin oppineeksi!... Tarvitseeko kuninkaan pojan rasittaa päätänsä kreikalla ja latinalla ollaksensa joku kuollut sanakirja!... Ei, ei, tiedättekös, pikku ruhtinatar, tuollaisten kasvatus vaatii erityisiä tietoja, jotka hän olisi saanut minulta. Minä olin toimeeni valmistaunut.
Tarvitseeko kaikkien paikkojen uskovaisille olla samanlaiset ainoastaan osia siitä suuresta, muodottomasta merestä, jolla meidän on kulkeminen? Tarvitseeko kaikkien inhimillisten olentojen meille olla samanlaiset, ainoastaan kuolemattomien sielujen haamuja, joita ei voi eikä saa toinen toisestansa erottaa? Ensi kerran eläessäni tunsin sydämeni epäsopuiseksi Hugh'in kanssa.