United States or Guam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muuten et saa luulla aikovani laittaa talouttamme suurenmoiseksi, en suinkaan, sillä, näetkös, jos rupeaa suurentelemaan, niin eivät rahat kauvas riitä; mutta jos on kohtuullinen, niin pysyy rikkaana ja on keinoja kaikkiin."
Minun täytyi waieta ja kaikella ystäwyydellä, rakkaudella, hiljaisuudella ja kärsiwällisyydellä koetin pitää koossa kunniaamme, talouttamme, ja aikaan saada hywää sopua.
Ne sanat eivät suinkaan olleet kauniisti sanotut. Hän saarnasi kuin olisi hän saanut asiakseen rauhaa rakentaa". "Se, Jumalan avulla, ei ole tarpeen. Me tahdomme yksimielisesti ja uskollisesti rakastaa toinen toistamme sekä myötä- että vastoinkäymisessä, niinkuin äiti-vainaajani tapana oli sanoa". "Niin, me tahdomme mailmalle näyttää, että me nuhteettomasti hoidamme talouttamme".
Sen vuoksi hän, kun peijaiset olivat ohitse ja kaikki perintöasiat selvällä kannalla, sanoi paronille: »Onpa onni, että täti nyt on meillä.» »Hm, niin, minun mielestäni sentään olisi sopivampaa, että joku vieras olisi talouttamme hoitamassa, sillä kun hän on sinun tätisi, muistuttaa se aina aina että sinä olet että ei kenraalinna ollut sinun äitisi.» »Herman, mitä sanotkaan?
Hän olikin paljon rahaa jaellut minkä verran millekin, talouttamme varten tavaraa ostellen, ja siitä ylhäisestä vieraasta, jota hän palveli, puhunut jotenkin epävarmasti, sillä en halunnut, että minut tunnettaisiin, ihmetelkööt nuo kunnon kaupunkilaiset ja ajatelkoot mitä hyvänsä. Niin pian kun huoneustoni oli laitettu valmiiseen kuntoon, palasi Bendel luokseni minua noutamaan. Lähdimme matkalle.
ILLI. Ei, et arvannut oikein. SUSANNA. Näes, minulle lapsuudessani ei opetettu mitään. Piijat pukivat kengät jalkoihini. Silloin olimme rikkaat. Jouduin naimisiin. Mieheni piti taitavia palvelijoita, jotka työnsä ymmärsivät tehdä kunnollisesti. Talouttamme johti emännöitsijä, en siis ole tottunut mihinkään työhön, enkä mitään osaa perinpohjin toimittaa. Sehän ei ole sinun syysi.
Hannan koulussa minä pidän laulutunnit ja käsityötunnit ja sitten hoidan meidän talouttamme." "Eikös se joskus tunnu hiukan kuivalta?" kysyi rouva Dahl. "Kuivalta E-ei." Tuntui kuin tuo ajatus nyt vasta ensi kerran olisi tullut Sissin päähän. Rouva Dahl käänsi nyt puheen toisaalle, mutta Sissi näytti onnettomalta ja levottomalta. Selvä reaktsiooni viimeisten päivien ilon jälestä oli huomattavissa.
Minä olin iloisesti ja hiukan taitavastikin hoitanut pientä talouttamme; joka ilta oli pieni teepöytä kirjastossa, mukavuus, jota isälläni ei ollut moneen vuoteen ollut; mutta että meidän myöskin kerran täytyi maksaa kaikki, sitä en minä käsittänyt, ennen, kuin palvelusneitini laski eteeni pitkän luettelon kaikenlaisista ostoksista.
Traddles nousi tuoliltansa ja laski voittosalla hymyllä kätensä sille valkoiselle vaatteelle, jonka olin huomannut. "Ei kuitenkaan niin", sanoi hän, "ettemme olisi aloittaneet talouttamme. Ei, ei; me olemme aloittaneet. Meidän täytyy liikkua hiljalleen, mutta me olemme aloittaneet. Tässä", suurella ylpeydellä ja varovaisuudella vetäen vaatetta pois, "on kaksi huonekalua aluksi.
Meidän pitäisi täällä Suomessa oppia paljo siinä suhteessa. Jos me tekisimme enempi työtä ja hoitaisimme huolellisemmin talouttamme, olisi meidän taloudellinen asemamme paljo parempi. Tämän samaisen taloudellisen asemamme parantamisessa tulee henkivakuutuksella varmaankin olemaan etevä sija.