United States or Vatican City ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se taivas kaunihina kaartuu kerran, kun kansat merten yli kättä lyö, kun joka mökkiin paistaa päivä Herran, kun joka lapsi lemmen leipää syö, ja itse Luoja jättää taivahansa, käy alas onnen kruunu otsallansa ja jokaisell' on joulu rinnassansa, ja väistyy maasta vihan, vainon yö. Siell' on maata kyntäjällä, vettä viljoin soutajalla. Keinutan kehtoa, laulatan lasta vaulussa vemmelpuun.
Mut aika vierii, hetket lentävi ja yhä tuumii linnan herra tälleen; ja loppunut kun yks on sikaari, hän toisen, ottaa sekä tuumii jälleen. Miks ei hän päätä? Miksi aikansa näin turhaan tuhlailee hän patjoillansa? Sht! Hiljaa! Hän on itse Jumala ja linna tää on hänen taivahansa.
Tuoll' on taivas, siellä loistossansa Istuu Luoja maan ja taivahansa, Edessänsä enkeli on hällä,
Se taivas kaunihina kaartuu kerran, kun kansat merten poikki kättä lyö, kun joka mökkiin paistaa päivä Herran, kun joka lapsi lemmen leipää syö; ja itse Luoja jättää taivahansa, käy alas onnenkruunu otsallaan, ja jokaisell' on joulu rinnassansa, jumalat vanhat syntyy uudestaan vain silloin, silloin on onni. AURINGONS