United States or Pitcairn Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siinähän sinäkin tahtoisit mielelläsi olla; ja jos se ei tapahdu täällä maan päällä, niin voi se tapahtua taivaassa. Ole vain nöyrä, niin kuin pikku Elisa oli. Ehkä olet myöskin lukenut, kuinka äidit pyhässä maassa kerran toivat lapsiansa Jesuksen tykö, että hän panisi kätensä heidän päällensä ja rukoilisi.
Nyt on hän napaa eikä hänen tarvitse enää kenestäkään huolia eikä ketään pelätä; he saavat vielä nähdä, että tyttöä ei niin hevin masennetakaan, ja ett'ei hän anna elämäänsä alttiiksi heidän tähtensä; ja niin totta kuin Jumala taivaassa on, saavat he vielä katua sitä, mitä ovat tehneet. Viimeisellä elon-hetkellään karvastelevat he vielä hänen tähtensä ja tuomiopäivänä saavat he hänestä vastata.
Kuollut!" sanoi hän taas ja kyynelvirta juoksi alas kasvojansa; "ah, miksi temmasitte sitte minut kuolemasta? Minä olisin nyt muutoin yhdistetty häneen taivaassa!" Pitkän epätoivoisen hiljaisuuden perästä kysyi hän taas tulisesti: "Elkää pettäkö minua; onko Signe todellakin kuollut? O Jumala, yhdeksän päivää sitte suljin minä vielä hänet syliini!"
SILJA. Sillä lailla ei saa rukoilla lapseni... Herran tahto tapahtukoon. MAIJU. Tapahtukoon sinun tahtosi niin maassa kuin taivaassa. Mutta elä ota häntä pois, minä niin itken jos Ville kuolee ja äitikin itkee eikä meillä sitten enää ole yhtään iloa... SILJA. Hiljaa, Maiju, hän menee uneen. Jumalan kiitos, että viimein kumminkin helpoitti.
Niinpä vilpittömin, vaan myrkistynein kas kurkkuin Satakielinen nyt murtaapi sydämiä. Pyhitty paikka. Riveihin luonnottareni koska pyhinä kuutamoöinä Olympost' ihattaret salaisesti liittäytyypi, Kuuntelee runoilja heit'; hän kuulee kaunihit laulut, Näkee äänettömäin karkeloin salamieliset liikkeet. Mitä vaan taivaassa on ihanaa, mitä maa onnellista Synnytti milloin vaan, nyt näyttäikse uneksialle.
Minä olen todellakin paljon kadottanut, mutta on minulla vielä sen verran jälellä, että voin viettää huoletonta elämää, rakastetun vaimon kanssa. Oletko ymmärtänyt minut, Beata? Vastaa minulle! Koko minun elämäni riippuu siitä. Rosennase. Onko tämä totta? Oh, sanokaa, että tämä ei ole unta! Olemmeko maassa vai taivaassa. Antti! Antti, olen sinun, ijäti sinun! Kummellund. Rakas tyttö!
Ja nautimme vaan. Olemme onnellisia ja iloisia. Minä kuvittelen, että sinä olet minun morsiameni, minun suloinen morsiameni minun kaunis, loistava morsiamen. SYLVI. Oh, Viktor, kuinka elämä kumminkin on ihanaa! Luuletko, että enkeleillä taivaassa on niin suurta iloa kuin meillä? En usko, en vaikka! VIKTOR. Sinä rakastat minua? Sano se vielä kerran. SYLVI. Minä rakastan sinua!
ROMEO. Ei armoa, vaan piinaa. Taivas tääll' on, Miss' elää Julia; joka kissa, koira, Pieninkin hiiri, halvin mato täällä Taivaassa elää ja saa hänet nähdä, Sit' ei saa Romeo.
Mutta tapahtukoon Hänen tahtonsa; sillä ei mikään ole parempi hänelle, kuin se." Kun hän vielä eli, sanoi hän hänelle: "Kallis tytär, sinulla on myöskin Isä taivaassa; sinä menet Hänen luoksensa." Silloin lausui mestari Filip: "Vanhempain rakkaus on semmoinen Jumalan rakkauden kuva ja selitys, joka on piirretty ihmissydämeen.
Tarvitsiko enään parempaa trahtamenttia joutilas mies? TIMO. Hän oli taivaassa, hän. Mutta me? TUOMAS. Tämä polttaa miehen mieltä. TIMO. Ja pyörryttää pojan päätä. JUHANI. Tuhannen riksiä senkaltaisen atrian edestä nyt! Tuhannen tuhatta riksiä!