United States or Hong Kong ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei sinua juuri palele, mutta värisyttää. Sormesi eivät kylmyydestä jäykisty, vaan sittenkin sinä lämpöä kaipaat. Katsot tyhjää uunia, lähestyt sitä vaistomaisesti ja mielelläsi siihen tulen sytyttäisit. Tahtoisit vaipan tai peiton kääriytyäksesi siihen.
Onpa niist' etu enempi, Kuin on laulun laadinnasta». Mitä mä poloinen poika Siihen virkan silmitönnä, Sokeana sopestani? Ken ei muuksi kelvannunna, Se on Luojansa luvalla Tullut sirkaksi tupahan, Savuisehen saunasehen. Niinpä mielisin minäkin Sirkan lailla lauleskella Pimeästä piilostani, Jos sä, Suomeni, suvaitset, Sirkan tahtoisit tapaista. »Miten painat, kunnar, Jonka tuskin voitan?
Silloin katsahti tämä ylös ja hymyili. "Mistäpä sitten tietoa tahtoisit?" kysyi hän. Siitä sai Thorbjörn uutta rohkeutta ja oli vähällä tyttöä syleillä, mutta ei hän kumminkaan oikein rohjennut, kysyi vaan aivan sävyisästi: "Onhan Ingrid kanssasi puhunut?" "On," vastasi toinen. "Silloinhan myöskin jotain tiedät," uudisti Thorbjörn.
No hyvä, sanoi vanha herra tahdon tehdä sen sinulle vielä selvemmäksi. Kumpaako mieluummin tahtoisit olla: karhea ryhmy-sauvako, jolla voi ihmisiä tappaa ja joka, kun se on lahonnut, taitetaan ja poltetaan, vaiko tuommoinen hieno pyhimyksen-kuva kuin tuo tuolla, joka pannaan komeroon ja jota hartaasti kunnioitetaan.
Minä tiedän, että moni orjainomistaja on ruoskinut neekerejään kuoliaaksi." "Olen hyvin pahoillani siitä, että sinulle on kerrottu sellaisia julmuuksia, rakas lapseni." "Niin, isä, sinä tahtoisit, että minä olisin täydellisesti onnellinen sillä aikaa, kun muut kärsivät kurjuutta koko elämänsä. Et voi uskoa, kuinka sellaiset surulliset tapaukset koskevat minuun. Minä ajattelen niitä alinomaa.
UUNO: Koetan olla ajattelematta. MARTTA: Sinä kuitenkin voisit, jos vaan tahtoisit, saada kaiken käännetyksi ihan toisin päin. UUNO: Tarkoitat, että isä on vallassani ja voisin siis pakottaa? MARTTA: Jokseenkin niin tarkoitan. UUNO: Eikö ole paha pakottaa isäänsä? MARTTA: Sinä et voi mitään unohtaa. UUNO: Hm. MARTTA: Olethan pakottanut omissa asioissasi. UUNO: En milloinkaan.
Oletko sitä tuntenut? sai hän viimein vaivalla sanotuksi pitkällä välillä oletko tuntenut miltä lyönti tuntuu? Rääkkääppäs nyt vanhaa otollista palvelijaani! Luckard'in olet saanut maan mustaan multaan ja tahtoisit lähettää Klettermaier raukkaa samaa tietä? Vaan ei, ennenkuin semmoista kärsin, sytytän kotitaloni tuleen ja savutan sinut ulos, niinkuin kettujen kanssa tehdään!
Mutta, palataksemme asioihimme, onko minulla mitään apua odotettavana isältä, vai eikö? Sanos minulle, mistä tahtoisit sinä minun ottamaan rahoja, niin mielelläni kuin tahtoisinkin auttaa sinua?
Olethan sinä antanut hänelle oikeuden rakastaa sinua. Ja sitten sinä tahtoisit hyljätä hänet, joka on uskonut sinua. Siitä tulisi surullinen onni meillekin.» Knut oli vaiti. Hänellä ei ollut sanoja vastaukseksi sille viisaudelle, joka uhkasi häntä yhä lähempää, tarttui häneen kuin rautakourilla, kaivautui syvälle häneen ja repi ja raastoi häntä tappamatta.
Vera oli silminnähtävästi edistynyt eikä kuitenkaan tuntenut mitään painavaa iestä; hän oli vapaa kuin pyrstöänsä viipoittava västäräkki rannan kivillä. Mitä näet tuolla etäällä? kysyi neiti Sjöblad hetken kuluttua, huomattuaan oppilaan maltin olevan loppumaisillaan. Ajattelen, että jos olisin heinäsorsa, vastasi Vera. Ja miksi tahtoisit olla heinäsorsa?