United States or Ecuador ? Vote for the TOP Country of the Week !


Samanlainen sylin ottelu syntyi toistenkin miesten kesken, ja pyrynä pölisi lumi verisen hirven ympärillä, mutta nopeat, vikkelät, vetreäjäseniset reitalaiset luiskahtivat pian kankeampien vastustajiensa syleilystä ja lähtivät nopeasti kuin kärpät kiitämään pakoon.

Ja kun hän siitä syleilystä irtausi, joutui hän Huldan viereen, joka kietoi käsivartensa hänen vyötäisiinsä. Se oli Elsaa ujostuttanut ja vieläkin veri syöksi kasvoihin. Huldan toimittamisella hän oli uskaltanut ottaa Huldaa vartalosta, jolloin katsoi häntä silmiin. Voi kuinka kaunis Hulda oli. Valkoinen otsa, tumma tukka.

Mene nyt, Bruno, sinä et saa enää viipyä kauemmin, lausui Anna, irtautuen mustalaisen syleilystä; Stiina-muori saattaa tulla kotiin millä hetkellä tahansa, ja voisi herättää hänen ja muidenkin ihmisten huomiota, jos sinä nyt viipyisit kauan luonani tuon äskeisen tapahtuman jälkeen... Mene, mene, Brunoni! Minä menen, koska sinä käsket, vastasi Bruno; mutta milloin saan palata?

Toiset naiset itkeä nyyhkyttivät; mutta Mary ei saanut sen kauvemmin itseänsä hillityksi: ahdistavimmasta innostuksesta parahtaen riisti hän itsensä irti Cecilian syleilystä ja lensi vierikamariin. Franklin seisoi kummallisen soittokoneen edessä. Siinä oli pyörivä tela, jalukselle asetettuna.

Taasen kävi Vinitius hänen silmissään kauniiksi ja komeaksi kuin pakanallinen jumala, taasen hän kävi samaksi Vinitiukseksi, joka Auluksen talossa oli kuiskannut hänen korvaansa rakkauden sanoja ja herättänyt hänen lapsellisen sydämensä kuin unesta. Hän oli taasen sama Vinitius, jonka suudelmat vielä polttivat Lygian huulilla ja jonka syleilystä Ursus oli hänet temmannut kuin liekkien keskeltä.

DIOMEDES. Kumpainenkin: Hän siks, ett' yhä häntä tavoittelee Ja, piittaamatta hänen pillastaan, Maailman tuskat, hornan piinat kärsii; Te siksi, että häntä suojaatte Ja, häpeänsä myrkkää tuntematta, Pois maanne hukkaatte ja ystävänne; Hän kituvana sarvipäänä joisi Tuon hailan juoman pohjasakatkin; Te hekumoitsijana toivoisitte Perillisiä porton syleilystä.

Häpeän häive lensi nuorukaisen poskille. Hänen kätensä irtautuivat syleilystä kuin iskun herpasemina ja hän antoi tytön soljua viereensä. Tyttö yhä värisi. Nuorukainen katseli neuvotonna, kuin pahantekijä, joka ei ollut tahtonut pahaa tehdä. »Annikkisanoi hän rukoilevalla äänellä. »Anna minulle anteeksi, Annikki! En minä tiedä itsekkään mikä minun tuli.

"Minä en huoli toistamiseen saada sinulta tuommoista likeistä syleilystä en huoli saada toistamiseen neulanpistosta, niinkuin eilen illalla. Suurta lukua en tosin pidä ampiaisen pistoksesta, mutta enpä kuitenkaan päästä sitä itikkaa likelleni, kun minulla sen lähestymisestä ennalta on tietoa". Conachar hymyili ylenkatseellisesti. "En minä aikonutkaan sinulle mitään pahaa", virkkoi hän.

Vähän hämillään hän oli tuosta odottamattomasta syleilystä ja sanoi siis: »No Jaakko paha, älähän nyt toki noin vallaton ole mitä, jos nyt vellini pohjaan palaa.» »Entäpä sitten, en suinkaan minä vellistä välitä, nyt kun sinun luonasi olen mutta Liisu, mikähän sinun on? Kyyneleitä on poskillasi mitä sinulle on tapahtunut?» »Eipä vielä mitään, mutta mutta » »No mutta, mitä sitte?

Parkuun tuosta tyrskähti nyt parvi, vedetönt' ei ollut silmää siellä, mutta jalon immen kyynel kiilsi; kuolleen käteen tarttuen hän lausui: "Murheell' ei saa muistoasi viettää, ei kuin sen, mi mentyään jää unhoon; sua itkevä on isänmaasi, niinkuin kasteen itkee suvi-ilta, tyynnä, loistavana, laulullisna, toivoin uuden aamun syleilystä."