United States or Singapore ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yks voima sydämmehen kätketty on, Se voima on puhdas ja pyhä, Se tuttuko on vai tuntematon, Niin valtaa se mieliä yhä, Salamoina se tuntehet saa palamaan, Se taivaast' on kotoisin kerrotaan, Ja isänmaa on sen nimi.
Leimuaako ainoasti tässä minun rinnassani Sua kohtaan rakkauden liekki, Suomi armahain? Eikö muuallakin voita voimas vastustamaton, Saata kunniasi tähden voittoisahan voitteloon? Jospa rakkauden tuli sydämmissä hehkuis vaan, Sydämmehen suljettuna ei se sietäis kahleitaan, Ulos pyrkis kätköstänsä, valaisisi, lämmittäis, Palo sammumaton kohta ympärillä välkähtäis.
Se koskee sydämmehen, ja täytyypä ihmisen kiittää kaiken hyvän Luojaa, joka on hänelle valmistanut niin ihanan asunnon maan päällä.
Vihdoin Aatu kavaluuden keksi; Silmin säkenöivin pimeässä, Vaahto suussa, huus' hän: "Jumal' auta! Roistoja jos joitakin oon nähnyt, Rosvoin veljiänsä ryöstävän ja Petoin lapsensydämmiä syövän; Mutta Anton työt' ei kukaan tehnyt." Lausui näin, ja viejän sydämmehen Sinkoi surman veitsi lausujalta. Joulu-ilta.
Se oisko tuli puhdas, jumalainen, Mi sydämmehen toisen yhdistää? Mik' äidin rakkautta syvemmillä Siteillä sielun sitoo sieluhun? Mi hiilillänsä ikihehkuvilla Sydämmet sytyttävi riemuhun? Se lempi Jumalan on istuttama Miehen ja naisen nuoreen sydämmeen; Se liekki Jumalan on puhaltama Tuleksi kotilieden hiilukseen.