United States or Syria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sinä saat nähdä, että se on joku hullutus. Joll'en suututa häntä, ei löydy keinoa kieltää. BARTHOLO. Annahan, sydänkäpyseni. ROSINA. Mutta mitä ajattelette, kun yhä vaaditte sitä, herra? Onko se taas joku epäluulo? BARTHOLO. Entäs te, mikä syy teillä on olla sitä näyttämättä?
Tässä hän tulee. Kun jätän teitä puhuttelemaan häntä, niin muistakaa: 1:ksi että olette olevinanne vallan tietämätön käytännöllisen maanviljelyksen suhteen; sillä ei mikään häntä suututa niin, kuin se, että herrasmies itse tahtoo maanviljelijänä olla, niinkuin minä: 2:ksi että kysytte häneltä neuvoa miten maanviljelystilasto on julaistava, ja sanotte vaatimattomasti, että luulette näiden ihmisten toimia koskevien mielivaltaisten tutkimusten olevan brittiläistä valtiosääntöä vastaan.
Vielä virkan viimeiseksi, Laulan päällen päätökseksi, Elä suutu Suomen päällen Ulkokansa kauhiasti, Jos on virsi väärin veetty Runoni rumasti tehty: Laulakaa pahempi laulu, Runo kahta kauhiampi! Meillen se hyvin sopivi, Onpa ennenkin sopinna, Eikä suututa samassa, Kapinoia kaikin aioin.
Rakkaudesta toisia Hoitaissa ei suututa. Minä annan lahjaksi. Kerjäläiset hengelliset, Toisianne rohkaiskaa, Kerjäämähän ruvetkaa Isannältä Jesukselta! Hän vain yksin lahjoittaa, Muilta emme mitään saa. Kerjäläiset katuvaiset, Puhdistusta pyytäkää Ynnä uutta elämää Jesukselta suloiselta! Hän teit' yksin uudistaa, Verellänsä puhdistaa.
"Pitkäparta", huudahti hän pahimman puuskan ohimentyä, "älä suututa minua. Suuttumus ja säikähdys aiheuttavat aina näitä pahoja kohtauksia. "Jos uskallat hyökätä Capraen kimppuun, ennenkuin jalkaväkeni on aivan lähellä, niin minä lähetän sinut heti taistelun päätyttyä kotiisi " "Se olisi ankarin rangaistus."
Entäs sen, joka minut pakottaa sillä tavalla valehtelemaan? Eikö hänenkin pitäisi hävetä? Katsokaas, herra majuri, jos sanoisin, ettei teidän menettelynne minua suututa, niin valehtelisin vielä kerran, mutta minä en halua enää valehdella. v.
Kun rakastavainen lapsi hyppäsi hänen luoksensa ja luottavaisesti pani kätösensä hänen käteensä, silloin hän surullisesti hymyili ja puhui hänelle vakavalla ja hellällä huolella: "Elä Aloisa suututa isääsi. Hän ajattelee, että minä opetan sinua, kultaseni, laiskehtimaan, hän ei tahdo, että sinä olisit luonani. Hän on hyvä ihminen ja rakastaa sinua siis emme huoli suututtaa häntä, Aloisa".
Mut ruumihin, kuin hengen vammatkin, Vaan säälittävät, eivät suututa. Sinua säälin, Nergal poikani. NERGAL. En huoli säälistäsi. Olen mies, Vereni jylhää, kaldealaist' on.
Ei suututa häntä se vastuu, vait miestä hän tarkkaa vaan. Ja min katsoi hän miestä kohti, sen korkeni vartalo, ja min vaieten viipyi, jo hohti, jo selkeni katsanto. »Mies, kuules», huusi hän, »mistä sait moisen sa miehuuden? Se on aioista entisistä, nous keskeltä hurmehien. Ei mulle se tuntematonta, hyvin tunnen sen ennestään; yht' uljaana monta, monta näin kuolemanhetkellään.