United States or Spain ? Vote for the TOP Country of the Week !
Parempaa ei voi toivottaa heille, Mr. Copperfield, ja teille kaikille, gentlemanit, kuin että te vangittaisiin ja tuotaisiin tänne. Kun ajattelen entisiä mielettömyyden töitäni ja nykyistä tilaani, olen varma, että se olisi paras teille. Minä surkuttelen kaikkia, joita ei tuoda tänne!"
Pieleksen tekijät astuivat silloin työnsä valmiiksi saatua, hangot ja haravat olalla toisten luoksi. Kuule ja malta vähäisen, Hilma hoi! huusi Törsövän Taneli. No! Minä olen, tiedätkös, sydämen pohjasta armelias ja laupias ihminen, minä surkuttelen sinua, tyttöhupakkoa, kun pilasit tapotahallasi suloisen suusi ja saastutit herttaiset huulesi ... annas minä imen pois myrkyn huuliltasi!
HANNA. Sitä kyhkystä surkuttelen. YRJ
Meni taasen muutama päivä, ja eräänä iltana otettiin asia uudestaan keskusteltavaksi, ja yhteisesti nyt päätettiin ruveta hartaudella luvun harjoitukseen. JUHANI. Kahden vuoden mentyä olkoon aapiskirja päässäni; se on sanottu. Mutta Timo-parkaa minä surkuttelen; hänellä on vielä kovempi kallo kuin minulla, kaksinkerroin kovempi.
Sanokaa kuningas Kaarlelle, jota minä sydämestäni surkuttelen, minun olleen iloisen siitä, että olen voittanut tappelussa maailman suurimman sotapäällikön; sanokaa että olen iloinen, enkä häpee tunnustaa, että minulla oli kolme vertaa enemmän sotilaita tappelussa kun hänellä.
Tätä kiroon, vaan en sinua, mun veljeni; sinua surkuttelen ja Mariamnen salaista tuskaa. Mitä olet tehnyt? Mutta voi, jos kaikki kääntyisi parhaaksi vielä! Minä toivon niin! VARRO. Missä hän on? Missä riivatun nallikka, joka rakensi tämän rajuilman rauhalliseen huoneeseemme?
Joka on tottunut työskentelemään koko elämänsä, siinä on paruunilla oikeus; minä en voi antautua laiskuuteen, jos minusta tulee maaherra, niin surkuttelen minä alamaisiani. Heidän tulee pitää silmänsä auki. Herra kenraalia on yleiseen kunnioitettu ankarasta järjestysluonnostansa ja tarkkuudestansa, sanoi kohteliaasti paruuni.
Toivon sydämestäni, että aterianne maistuisi, ja surkuttelen vain, etteivät pyhät herrat papit yhdy mieltä ylentävään litaniaanne. Kas, tässä muutamia sanoja selitykseksi siihen, mitä kreivi Bertelsköld nimitti porvarien ja talonpoikain litaniaksi.
Ilo oli silloin korkeinna, vaan muutaman vuoden kuluttua pantiin miehensä pois viralta. Nyt ei niillä vaivaisilla ole mitään. Minä oikein surkuttelen häntä, sillä hän oli hyvänluontoinen tyttö ja olisi ansainnut paremman miehen saada; vaan kullakin on tässä mailmassa sallimuksensa." "Minun luullakseni on ihminen itse syy tilaansa.
lie häntä suututtanut, siks hän poistui minulle puhumatta, luulen; minä sit' enemmän nyt häntä surkuttelen.» Näin haastain saavuimme me paikkaan, josta seuraava kuilu kalliolle näkyis, jos valoisampi oisi, pohjaan saakka. Seisoimme päällä Malebolgen majan viimeisen, näimme käytävät sen kaikki ja munkit mustat luostarin tään lujan.