United States or Iceland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yhteinen mieli vähäpätöisissäkin asioissa nä'ytteleivä vaikuttaa paljon sen voimistumiseksi ja kaikkivaltaisuudeksi. Kiitoksia aivan paljon joku aika sitte tulleesta kirjauksestanne ja lahjoista Suomettarelle. Kiitoksia myös Suomettaren puolesta, että kehoititte Kirjall. Seuraa häntä muistamaan. Kyllä on vähän hänellä ottajia, vasta puoli kolmannen sadan paikoilla, ehkä 500 kappaletta painetaan.
Suomettaren 9, 10, 11 n:ssa, 1856; Mehiläistä v. 1839 Loka-ja Marraskuulta; ja Morgonbladin n:roita 49, 52, 53 v. 1845. Saiman n:roita 18, 31, 32, 37 j. m. 1845; ja Litteraturbladin 9:tä n:roa, 1857. Likimäisesti liittyy tämä kysymys suomalaiseen äänioppiin. Jos sitä kiinteästi seurataan, pitäisi kaikki nimet ja nimitykset, niinkuin yleensä kaikki sanatki, kirjoittaa niinkuin ne puheessa kuuluvat.
Juhlarunoissaan hän lausui monta painavaa sanaa maamme kansallisuus- ja sivistys-oloista, joihin nähden hän kyllä oli »yksi mieli yksi kieli»-kannalla, vaikka ei tahtonut ruotsiakaan, idästä uhkaavan vaaran takia, aivan päätä pahkaa ajaa pakosalle. Oksanen oli Suomettaren perustajia.
Hän paetkoon ku ennättää, Kun pohjan urho rynnistää, Kun Pohjan urho rynnistää ja lyö! Kun innoll' isäin koitamme, Niin varmahan Me viholliset voitamme; Ja riemuellen soitamme; Näin kunnioittaa koitamme Maan armahan. Hän sankarnimen aina saa, Ken puoltaa kansan kunniaa, Ken puoltaa kansan kunniaa ja maan. Suomettaren osa.
Ensimmäisestä numerosta alkain muistan Suomettaren, vaan se oli mielestämme niin jokapäiväistä ja joutavaa. Ketä esim. hyödyttää nuot oman maan asiat ja paikkakunnalliset kuulumiset? Nehän ovat muka aivan tarpeettomia. Ja riita- ja väittelökirjoitukset, ketä ne hyödyttävät? Toisellaisia asioita Maanmiehen Ystävä juttelee, arvostelimme me, niin »viisaat» miehetkin.
Hänen poikansa Frank piirustaa oivallisesti ja toivoo, kuten isänsäkin, tulevansa kuuluisaksi, ei kumminkaan perheensä onnea uhraamalla, vaan isän viimeisen siunauksen kautta. Kirj. J. H. Riehl Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1877. Uuden Suomettaren kustantama. Herran vuonna 850 oli monenkaltainen surkeus Saksan maalla.
Uuden Suomettaren Matti osaa tehdä jupakan pienistäkin asioista. Rupeaisipa kerran maalaamaan ylioppilaitten elämää tällaisissa paikoissa, niin ehkä pääsisi heistä. Räyhäisivät ainakin vähemmän. Tulee perältä. Kuka se tuossa? Lähestyy. Eikö se ole luutnantti? Tshii! Tekö se olette? Hyvä että tapasin. No? Se tyttö, josta puhuin, ei rupeakaan, vaikka silloin luulin. Suuri vahinko.
Ja ihan hartaan näköisenä heitti maisteri Suomettaren käsistään, ja paperossia sytyttäessään, jolloin silmät menivät nautinnosta sirralleen, lisäsi hän vielä: Ja raittiusseurat ovat meidän maallemme mitä suurin onni ... joka miehen pitäisi niihin seuroihin ruveta, jok'ikisen Suomen kansalaisen, miehen ja naisen.
Lönnrotin Tulkin kirjojeni se'asta soisin tänne lähettäväsi vaikka Lappeenrannan kautta niinkuin ennenkin olen kirjoittanut. Kysy' Tikkaselta, joko hän on lähettänyt menneen vuoden Suomettaren Räävelin kirj. Seuralle. Eipäs hän minulle vielä ole' lähettänyt yhtäkään, ehkä myöskin pyysin. Kysy' vielä, onkos Cedervallerille jo lähettänyt Runoseppiä.
Heistä on Hannikainen erikoisesti mainittava Viipurista pitäen toimittamansa Kanavan y.m. lehtien sekä huvinäytelmänsä Silmänkääntäjän vuoksi, joka samana vuonna Kuopiossa seuranäytelmänä näyteltiin ja tuli siis merkitsemään ensimmäistä alkuperäistä suomenkielistä näyttämö-esitystä. Vanhan ja Uuden Suomettaren välillä perustettiin v. 1866 Kirjallinen Kuukauslehti.