United States or American Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näytti olevan tulossa taistelu, sillä Rakki oli jo täydessä tappelussa suomalaisen torpanmiehen koiran kanssa. Muutamalla sanalla Pekka kutsui Rakin takaisin, ja kun suomalainen kuuli kotimaansa kieltä, hänen kasvonsa kirkastuivat. Hän otti nyt nuorukaiset ystävällisesti vastaan ja toivotti heidät tervetulleiksi vanhan Pekkalaisen luo Suomenniemelle, jota nykyään nimitetään Luttenäsiksi.
Sen vuoksi häntä ilahdutti, kun hän tultuaan Suomenniemelle sai kuulla Pekkalaisen olevan samaa mieltä, ja että ne suomalaiset, jotka sanottiin pois torjutun, itse olivat huomanneet viisaimmaksi, etteivät suomalaiset asettuisi aivan ahtaalle eli niin, että syntyisi puutetta eläintenrehusta, jonka vuoksi he olivat mielisuosiolla vetäytyneet Norjan puolelle, jonne asettuivat asumaan.
Taalalaiset olivat kovin tyytyväisiä kuullessaan, että ukko Pekkalainen oli äskettäin puhunut kuninkaan kanssa ja että suomalaiset, Pekka niihin luettuna, eivät enää olleet kulkureita, vaan tilallisia. He tahtoivat nyt suomalaisia lähtemään kotiin heidän mukanaan, sillä nyt ei ollut mitään vaaraa. Ei; suomalaiset tahtoivat jatkaa matkaa Suomenniemelle.
Kun Pekka tuli Suomenniemelle, vakuutti ukko Pekkalainen todeksi, mitä hän jo ennen oli kuullut, ja että kuningas lähtee sotaan kevätpuolella. Oli siis pidettävä kiirettä, jos Pekka tahtoi saada rakennussetelin ennen kuin kuningas lähti. Mutta nyt oli sellaiset ajat, että vaikk'ei Pekka itse tahtonutkaan lähteä sotaan, hänet pääkaupungista muitta mutkitta otettaisiin sotamieheksi.
Niin tultiin Suomenniemelle, jossa vanha Pekkalainen erään oudon miehen kanssa odotti Pekkaa. Kaarinan käskettiin mennä tupaan ja Pekkalainen ilmoitti heti, ettei Pekan tällä kertaa pitänyt viipyä hänen luonansa kauan, sillä nyt oli saapunut sanoma, että Dalbyn miehet olivat aikeissa lähteä suurella joukolla länteen päin samalla kuin toinen joukko aikoi lähteä pohjoiseen.
Mutta hänen kansansa alkoi ryhmittäin ja pitkien aikojen kuluessa siirtyä Pohjolaan Suomenniemelle: sinne tulivat hämäläiset, karjalaiset, kainulaiset, pirkkalaiset, permalaiset ja miksi heitä nimitettänee. Ja heidän muistissaan säilyivät vanhat ajat; pitkinä talvipuhteina he niistä laulelivat ja runoilivat. Ja kumma kyllä he vahvasti uskoivat, että vanhat ajat joskus palaavat.
Ei ole suinkaan sattuman oikku, että juuri me suomalaiset olemme tänne Suomenniemelle pysähtyneet ja täällä näihin päiviin saakka pysyneet. Täällä on kyllä käynyt muitakin maan haussa. Mutta ne ovat joko läpi pihan ajaneet taikka kääntyneet veräjän suulta takaisin.