United States or Mauritius ? Vote for the TOP Country of the Week !
JJ »Jälkipuheita» Sihterin Jacob Juteinin muutamista sopimattomista runoista ja kirjoituxista». VIII:o, 23 s. »Af Kapellan Aurén i Jääskis». Pk. 5. Toht. Th. Sehwindt lahj. 95-96. Näistä Suomal. Kirjallis. Seuran hallussa olevista, kaikkiaan 5:stä toisinnoista me painatamme vain seuraavan 32 sivua käsittävän käsinkirjotetun kirjasen, joka ehkä enin lähentelee alkuperäistä: J
Sitä mainitessa johtuu *Matti Pohto* itsestään jokaisen Suomalaisen mieleen. Pipping on myös kirjoittanut Suomen kirjapainoista Suomen tiedeseuran toimituksissa . Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på finska, 1856 1887 Suomal. Kirj. Seuran kustantama. Matti Pohto oli tämän teoksen suurin avittaja.
Valmistakoon se alaa täydellisemmälle kokoelmalle, jota Suomal. Kirjallisuuden Seura ei kauankaan voine olla julkaisematta. Kansanrunoutemme suuren vaalijan muistoa kunnioittaen on tämä hänen valikoimansa julkaistu ilman lisäyksiä ja vähennyksiä. N:ot 51 ja 52 eivät kuitenkaan ole otetut "Mehiläisen", vaan Kantelettaren alkulauseen mukaan, koska ne viimeksi mainitussa ovat täydellisemmät.
Nämä suomalaiset kansanlaulut, jotka Elias Lönnrot on valinnut ja julkaissut "Mehiläisessään" vv. 1839-1840, ovat allekirjoittaneen mielestä niin tärkeä ja viehättävä täydennys Kalevalalle ja Kantelettarelle, että on suorastaan kansallinen laiminlyönti, jollei niitä toimiteta yleisön käsiin, mihin ne luonnollisesti eivät voi "Mehiläisestä" tulla. Erittäin juuri nykyään, jolloin Suomal.
IX. Toinen kappalaisen A:n kirjottama häväistysruno, joka myös on Suomal. kirjallis, seuran hallussa, kuuluu: V
Kalevalan 1:n painos painettiin 2:ssa osassa 1835, toinen 1849; Kanteletar 3 osaa 1840; Sananlaskut 1842; Arvoitukset 1851. Kaikki Suomal. Kirjall. Seuran kustannuksella. Om finska ordspråk och gåtor, Suomi 1841 Psalmografi, Litteratnrbladet, 1847, n:ro 8. Om den nya under arbete varande Kalevala editionen, Litteraturbl., 1848, n:ro 12 ja 1849, n:ro 1 ja 3. Ks.
Moni wailla miehen mieldä ylen kattoi koto-kielen walistuksen wahingoksi.» Vieläpä niin myöhään kuin v. 1826 tuntui näitä samoja »vaikutuksia» Juteinin sydämessä, sillä hän silloinkin Runotähteitä-nimisessä runokokoelmassaan lauloi ivaa uhkuvat, katkerat sanansa, jotka tunnemme J. Krohn'in usein mainitusta teoksesta, Suomal. Kirjallis.
Kansalleni Lohdutukseksi Kaukomaita kaivatessa Nukutko, nuorukainen? Pienen veljen haudalla Uus' aikajakso alkaa Aabel ja Kain Me tahdomme Päät pystöön! Laulu kynttilästä Pois väkijuomat! Mik' on se voima? Juggernautin vaunut On laineilla laiva Veljeyslaulu Runoelma Oulun Suomal. Yksityislyseo 25-vuotisjuhlan johdosta Rukous Hallan kerskaus Mieleiseni sivistys Isänmaan virsi Soutakaatte vahvasti!
Suomal. sananl. Kerran illalla Kalevan kansa saapui niemehen nimettömään, matkan vaikean vaivoistansa yöpyi rannalle lepäjämään, sytytti savunsa saarelmalle, tulensa niemyen nenähän toi, levitti lehviä kuusten alle, louhten lomahan majansa loi.
Sanomalehti otettiin esiin. "Kas, onhan siinä oikein tuossa alussa: Joulupäivänä saarnaa suomal. puolip. saarnan kello 1/2 10 ylioppilas Erkki Teini. Oikein se on siinä sinun nimesi! Mitähän nyt sanovat meidän vuokralaiset ja kaupunkilaiset? Oi sentään, että minun silmäni sinun näkevät saarnastuolissa! En sellaista iloa luullut näkeväni."