United States or Venezuela ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kiviturpeen tähkä, minä vapisen vuokses, kun koillistuuli käy korskana luokses. Yli vainion kiitäin se kiukusta puhkaa, raekuurolla ruoskii ja ulvoo ja uhkaa. Sen tahto jo taittaa ikimetsien hongat, sen tahtoon taipuu ukonpilvien longat. Miten monta se mursi sun ystävääsi! Alas mahtajan eessä jo taivuta pääsi. Mut kulkijan korva mykän kuiskeen kuuli: Lyö, sorra ja surmaa, tee työtäsi, tuuli!

Ja jospa huolien häivä vois sun taivosi synkistää, sen paistais lempeni päivä pois ja taas olis suukkossää.» »Ma muistin syksyä synkeää, kun harmaja taivas on, kun nurmen kukkaset peittää jää ja metsä on lauluton. Ma elämän syksyä aattelin, kun harmaja taivas on, kun poiss' on poskien ruusutkin ja ääni on soinnuton,

Sun pääsi ruumiist' silposit se kummitella voi se mieless' heillä öin ja päivin painaa ja veres' kostoo lakkaamatta huutaa kautt' ikuisehen lain Jumalan

Ja ken mua neuvookaan? Niin viisaasti ken ohjata mua tahtois, tarkoittaen vain parastani vilpittömin mielin? Lenora, niin, Lenora Sanvitale, tuo hento ystäväinen! Nyt sun tunnen! Oi, miksi koskaan uskoin sanaansa. Ei suora ollut hän, kuin paljon onkaan hän mulle suosiotaan tuhlannut ja hellyyttänsä sanoin hempein!

Ma laulun siivillä kannan Pois, lemmittyin, sinut pien', Ja sinne sun Ganges-rannan Ikiarmaille seuduille vien. Siell' loistavi puisto vieno, Mi untui kuutamaan; Siell' lootoskukka jo hieno Se vuottaa siskoaan. Ja orvokit hymyy ja huiskii Yön tähdille kujeikseen, Mut ruusut ne varkain kuiskii Tarut tuoksuvat toisilleen.

KUNINGAS JUHANA. Nuo huonot uutisesi ihan huimaa Mun päätäni. No, mitä sanoo mailma Sun töistäsi?

Taas niinkuin huumaamina tuoksun vaipui ne jälleen virtaan ihmeteltävähän, ja yks kun haihtui, kohta nousi toinen. »Palava pyytees, halu hiillyttävä, mi sull' on näkemästäs selko saada, mua miellyttää mit' enemmän se paisuu. Mut veestä tästä juoda tulee sinun, ei ennen näät sun janos suuri sammuNäin puhui silmieni Päivä mulle.

»Saas tästä sitten vielä kerta, Murdoch», sanoi Dalgetty, »minä juon sun terveydeksesi, mainiten sinua omalla ristimänimelläsi paremman onnen vuoksi. Tämä viini tuntuu olevan Calcavellaa. No, veikkoseni Murdoch, uskallanpa sanoa, että sinä ansaitsisit itse vanginvartijan viran, koska näyt monta vertaa paremmin kuin päällysmiehesi ymmärtävän, minkälaisessa ruuassa onnettomuuteen joutuneita kunnon herroja tulee pitää. Leipää ja vettä! Hyi häpeä hänelle! Johan se, Murdoch, olisi saattanut markiisin vankihuoneen pahaan maineeseen. Mutta minä näen, että sinä tahtoisit puhutella tätä ystävääni Ranald Mac Eaghia.

Sun kuolla täytyy eksymystes tähden. BILEAM. Mua väärin tuomit. Eikö hengestäni Totuuden lähdesuoni vuotanut? ENKELI. Elämän valtameren sulkenut On sulta väärä tekos. BILEAM. Tappavainen Ja julma on tuo uhkatuomios. Vuort' olinko ja vettä? Enkö lihaa Ja verta ollut, joka tuntee, tahtoo?

Näinkö ihmistä vihaat, Vaikk' olet itse ihminen? TIMON. Ma olen Misanthropos ja vihaan ihmiskuntaa. Voi, jos sa koira oisit, että voisin Sua hiukan rakastaa! ALCIBIADES. Sun hyvin tunnen, Mut kohtalosi vierasta on mulle. TIMON. Minäkin tunnen sun, ja muut' en pyydä, Kuin että tunnen. Rumpuasi seuraa; Maa ihmisverillä sa punaa, punaa! Jumalten lait ja ihmislait on julmat; Miks sotaa siis?