United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !


Virkki, ja peitsi jo viuhui päin, valahuttaja varjon, päin Diomedeen iski jo kilpeä, sen läpi tutkain vaskinen tunkeutui, sopa kunnes kohtasi vankka. Raikuvin äänin huusi Lykaonin loistava poika: "Miehustas läpi laskin, etk' ole tuota, ma luulen, kestävä kauan, vaan ison maineen mulle jo tuotat."

Virkki, ja vaunuiltaan tamineissaan karkasi maahan; ryntäill' urhon kammottain sopa vaskinen kalskui, konsa hän hyppäsi, rohkeinkin sitä säikkynyt oisi.

Mieli jo tyrmistyi ajomiehelt' entinen, aimo, alt' ei kätten surmaisten edes orheja kääntää pois pakosalle hän ehtinyt, vaan hänt' uumihin iski keihääll' urhea Antilokhos; sopa vaskinen estää ei sitä voinut, vaan läpi vatsan tunkihe tutkain; voihkaten vaunuiltaan valioilta hän kenttähän vaipui. Ohjasi valjakon Antilokhos, jalon Nestorin poika, puolelt' iliolaisten akhaijein luo varusäärten.

Tähtäsi Idomeneus sekä vastaan välkkyvän keihään heitti, kun riensi hän aimona päin; sopa vaskinen estää ei sitä voinut, vaan läpi vatsan tunkihe tutkain; kaatui mies rytinällä, ja riemuten kaataja huusi: "Kaikkien ihmisien yli, Othryoneus, sua kiitän, jos sanan täyttänet tuon, jota vastaan tyttären antoi Dardanon-heimoinen Priamos sun morsiamekses.

Löi ase Aiaan puhki jo kilven ympyriäisen, vaan sopa kilven all' ihon varjeli vammaumasta; mutt' yli valtavan kilven taas yhä Tydeun poika tarkata kaulaa päin koki kärkeä välkkyvän peitsen. Heidän akhaijit laata jo peljäten henkeä Aiaan käskivät ottelemasta ja voiton kahtia panna. Vaan Diomedes sai nyt sankarin mittavan miekan, sai kera huotrankin sekä kauniin kannikehihnan.

Syöksähtäin liki heitti hän kilven keskeä puhki, vaan sopa vankka Megeen oli suojana, vaskinen varje, vahvana saumoiltaan; oli ammoin Fyleus taatto 530 Selleeis-joen viereisest' Efyrestä sen tuonut, ruhtinas Eufetes kun näät majaystävälahjaks suojaamaan sodiss' antoi sen vihamiehiä vastaan; niinpä se nytkin noin pojan varjeli, turmion torjui.

Keill' oli Adresteia, Tereia, mi pilviä piirtää, maat Pityeian, Apaisos, ol' Adrestos väen päämies niillä ja Amfios, sopa suojana pellavapelkkä, nuo pojat Meropsin, Perkoten tietäjän, jonk' ei vertaa ennusmiest' epäs itse hän, poikia kielsi pois urosurmaisen sodan mailta, mut ei nämä kuulleet, heitäpä viehti jo näät tuhokuoleman haltiat tumman. 834

Nyt kuin lapsi hän näyttääkseen jalan vauhtia vinhaa riens eturintaan; vaan pian siell' elo erkeni armas, juur' ohi juoksi, kun iski jo askelnopsa Akhilleus selkään, kultaisten vyösolkien liittymäkohtaan, peitsellään, sopa kuss' ihon suojana on sovan alla. Ruumiin puhkaisten navan kohdalt' ulkoni kärki.

Lokrien johtaja nopsa ol' Aias, Oileun poika koolt' ei niin iso kuin Telamonin ol' aaluva aimo, 528 ei likimain, vähä varreltaan, sopa pellavapelkkä, vaan paras peitseltään koko Hellaan ynnä Akhaian Kynos, Kalliaros, Opoeis oli heill' olokantaa, Bessa ja Skarfe, Augeiain ani-armahat seudut, Tarfa ja myös Thronios, vesivieri Boagrios-virran; nuo nelikymmenikön toi tummia keuloja, miehet manteriset, pyhän Euboian ohipuoll' asuvaiset.

Häiläsi hiukan vain ihost' eemmäs, kuin emo häätäis kärpäsen lapsestaan, joka uinailee sulo-unta; käymään kultaisten vyösolkien liittymäkohtaan käänsi jo sen, sopa kuss' ihon suojana on sovan alla.