United States or Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuota allegroa tuota allegroa soittakaa! Tanssikaa!" Ja vielä liehahti kuolevaisen kasvoin yli tuommoinen iloinen, veitikkamainen hymy, joka muulloin aina teki hänet niin hauskaksi, ja joka hänessä niin sievältä näytti. "Minä itse" ohkaisi hän vielä tallella olevalla hengähdyksellään "pyörähdän Tuonen Tuomaan kanssa czardas-tanssiin!"
"Soittakaa sitten torvia ja noustaan hevosen selkään mutta ainoasti omat palvelijani tulee kanssamme. Ja pitäköön joka mies suunsa tässä tapahtuneitten seikkain suhteen, siksi kun ne saatetaan kuninkaan tietoon, joka ei käy laatuun, ennenkuin tuo tappelu Palmusunnuntaina on ollut ja loppunut.
Antti ei aluksi voinut siirtää silmiään hänestä ja hän olisikin mielellään siirtynyt hänen vierelleen, ellei tämä heti olisi pianon ääreen istahtanut. Hyvä, hyvä! huusivat kaikki. Soittakaa meille jotakin! Laulakaa meille jotakin! Rouva Mieslahti olikin entinen laulajatarkokelas, joka Helsingin Musiikkiopiston käytyään oli saanut valtion matkarahan ja opiskellut jo pari vuotta ulkomaillakin.
On kohteliasta syyttää kasvatusta KERTTU: silloin kun voidaan syyttää huonoa luonnetta. Sitäkö te tahdoitte sanoa? GRANSKOG: Ei saa noin arvata toisen ajatuksia. Elämä käy silloin sietämättömäksi. Nyt te esimerkiksi olette pilannut ruokahalun sekä itseltänne että minulta. KERTTU: Siis on meidän parasta lähteä. Soittakaa! GRANSKOG: En. Teidän täytyy hymyillä ensin.
No, lapset! Miksi ei tanssita? Tanssikaa! sanon teille, lapset! Joutuen, soittakaa, soittomiehet! Ja jos näen jonkun surevan noita rangastuja, niin hän saa mennä heidän muassaan, niin on tahtoni! No niin, lapset, nyt lienee teillä lysti? Soittakaa, sanon minä!" Hämmästyneet soittajat virittivät heti jyskävän polskan. "Hiljaa!" keskeytti heitä kuningatar närkästyksissään. "Mitä tämä on?
Oi, Lagerta minä, minä no, se on yhdentekevää, kutsukaa tänne vanhempanne, soittakaa palvelusväkeä, että he tulevat heittämään ulos huoneesta tuon kärkkään Gunhildsen heittiön, mutta nyt pitää teidän tietää se, jollette sitä ennen ole tietänyt Lagerta, minä olen rakastanut teitä, minä rakastan teitä ja koko elämäni minä olen teitä rakastava." Neito seisoi siinä pää kumarruksissa.
Puhaltakaatte voiton pasunaan Ja riemun sympaleita soittakaa: Sanoman viemme Moosekselle leiriin, Ett' Israelin voitonpäivä on. Runo viidessä näytöksessä Jalojen isänmaanystävien ja Kalevalan työmiesten ELIAS L
Ranskalaisten ammunta käy yhä tiheämmäksi, yhä kauheammaksi, ja yht'äkkiä... Yht'äkkiä ne vaikenevat. Alhaalla laaksossa sytyttää vanha sankari Steinmetz porsliinipiippuansa ja sanoo tyytyväisellä äänellä: Soittakaa vaan heille! Nyt ovat meidän poikamme päällä päin! Hetken kuluttua liikkuu eräs noita ylpeitä kolmivärisiä lippuja, laskeutuu ja katoaa. He eivät leikittele! sanoo Steinmetz.
Soittakaa siellä! Eihän ole käsketty lopettaa. Soittajat puhalsivat kiireissään pari epäsointuvaa, korvia särkevää säveltä. Ei, pappa, ei...! huusi Naimi. Vaietkaa, vaietkaa! huusi yht'äkkiä Hanna. Puhu, Lauri, sano kaikki! Sinä teet oikein! Antakaa morsiamen tanssia! huudettiin. Ei, ei, minä en tahdo enää tanssia ... en koskaan enää! Et koskaan? Etkö koskaan enää!
"Mr Compton ei tänä iltana tule näyttämään, eikä ole täällä." "Missä hän asuu?" Portinvartija osoitti kadun toisella puolella olevaa pientä mauste-kauppaa ja sanoi sievistelevästi. "Tuossa, porstuan ovi koputtakaa ovea ja soittakaa." Kenelm teki niinkuin hänelle oli neuvottu. Huonosti puettu piika avasi oven ja Kenelmin kysymykseen vastasi hän että Mr Compton oli kotona mutta oli ruo'alla.