United States or Western Sahara ? Vote for the TOP Country of the Week !
Glaukos, poikapa Hippolokhon, Lykian väen päämies, Hektorihin vihakatseen loi sekä soimaten huusi: "Hektor uljasmuoto, mut ottelemaan vähäkunto! Turha sun on jalo mainees, kosk' olet pelkuri moinen! Katso nyt, millä sä kaupunkis sekä linnasi yksin varjelet, vain kera joukon sen, mik' on miehiä Troian.
Siksikö, kunnes soi sota luona jo porttien sorjain? Kaattu on mies, joka meist' oli korkean Hektorin verta, Aineias, jalo poika jo Ankhiseen uromielen. Pois sodan riehust' auttamahan nyt kumppani uljas!" Virkkaen noin hän nosti jok' ainoan mieltä ja voimaa. Soimaten Sarpedon kävi kimppuun Hektorin aimon: "Hektor, missä on miehuutes, mikä sull' oli ennen?
Viimein nousi ja noin Menelaos heille jo haastoi, nuhteli soimaten heitä ja huokaisten sydämestään: "Voi arat kerskurit, voi akat ettekä miehet Akhaian! Kehnoa kehnomman tämä maineen tuo totisesti, danaolaista jos ei kera Hektorin miest' ole taistoon. Vierkää veeksi ja maaksi te kaikki jo, sankarit moiset, kunnoton, kunniaton joka ainoa, istujat siinä!
Boeri oli kova mies, ja Englannissa olisi häntä katsottu raa'aksi kentiesi julmaksi Kafferilaista palvelusväkeänsä kohtaan, mutta tämä ehdoitus, tullen siltä puolen kuin tuli, viritti kaiken hänen vihansa, ja selvästi ymmärrettävällä Hollannin kielellä hän haukkui Korneliuksen suut, silmät ja korvat täyteen, soimaten häntä häpeemättömäksi, verenjanoiseksi roistoksi.
Kiihkeästi toisiamme soimaten, josta emme ymmärtäneet puoliakaan, syytin minä häntä siitä, että hän oli hätiköinyt hyvät toiveemme hukkaan, ja hän taas torui minua, ett'en ollut ampunut lähinnä olevaa kahta sutta, jotka hänen aivan perusteettomien väitöksien mukaan muka olisivat tarjonneet paremman tilaisuuden ampumiseen kuin hänellä oli ollut.
Siinä syy miksi asukkaat suurella vastenmielisyydellä näkivät yhä uusien sotajoukkojen tuloa, niin että täkäläiset ruotsalaisetkin vastaanottivat tulokkaita haukkumasanoilla ja katkerasti soimaten kuningasta ja säätyjä. Moni suorastaan sanoi mieluummin tahtovansa olla Venäjän kuin Ruotsin alamaisena.
Ne saatuaan hän oli jouluyön istunut osaksi kuvastimen edessä soimaten ja häväisten itseään, sitten Kristuksen kuvan edessä polvillaan rukoillut. Mutta mitäs! Joulupäivänä, kun hän luki sanomalehtiä kasvatus-äidilleen, joka oli heikkosilmäinen ja ahnas sanomalehti-uutisille, hän oli omasta päästään lukenut niin kauhean murhajutun, että rouva-raiska oli tullut pahoin sairaaksi.
Maria oli sinä juhlallisena silmänräpäyksenä, kun hän jo oli elämälle hyvästit heittänyt, ilmaissut salaisuutensa, rakkautensa ... mutta Aadolf oli vastannut soimaten, jättänyt unheeseen sanoja, jotka olivat kuolon kylmissä kourissa vielä lempeä hehkuvasta rinnasta lähteneet.
lempeästi soimaten irroittaessaan kätensä Falkin kädestä. Nuo sanat miksi mulle lausuitte? Vapaina kohdata ol' ihaninta. Täytyykö lupauksin onnen hinta vain maksaa, eikö ilman kestä se! Miks puhuitte? nyt kaikki ohi on. Päämäärän näytin, sitä tavoittakaa, oi ylväs Svanhild, tahtonne jos vakaa on olla uljas, vapaa, pelvoton! Vapaako?
»Niin kyllä!» sanoivat kaikki nuoret miehet. »Sepä vaan taitaa. Jos ei Elsa jo olisi naitu, saattaisi hän saada meiltä kaikilta sydämmen ruumiistamme, niin kaunis se on.» Ja kylän isännät usein pitivät vaimojansa pahoin, haukkuivat ja pieksivät heitä, soimaten, etteivät olleet pysyneet niin kauniina kuin kouluttajan emäntä.