United States or Burkina Faso ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jota lähemmäksi tulimme itse kylää sitä vilkkaammaksi tuli liike ja ihmisiä tuli ja meni sivutsemme, mutta meillä ei heidän kanssaan ollut mitään tutustumista, sillä he eivät näyttäneet olevan missään tekemisessä toistensa kanssa. Nyt juuri tulimme kylän halki juoksevan joen yli viepään lauttauspaikkaan.

Miehen rinta oli lävistetty mainitussa kahakassa. Jo alkoivat kuulat vinkua meidänkin korvissamme, lentäen aika surinalla sivutsemme ja päällitsemme. Joku sotamiehistämme sanoi: "ei noi taida olla laita kärpäsiä, koska ne noin kovaa surisevat".

Ennenkuin oikein olin ajatellut miten, päätin äkkipäätä ruveta innokkaasti pilapuheita laskemaan, mutta niin, että näyttäisi siltä, kuin tahtoisin kosia maakauppias N n kaunista tytärtä, joka juuri sattui seisomaan läheisyydessäni. Kun Susanna senjälkeen uudessa tuurissa tanssi meidän sivutsemme katsoi hän minuun hämmästyneenä ja tutkistellen.

Näin olin ensimmäisen kerran papin edessä tehnyt tilin kirjallisesta opistani. Sydämestäni rakastin rovastia hänen jalon henkensä tähden, jonka olin tullut tuntemaan hänen puheistansa ja siveästä käytöksestänsä. Mutta eivät kaikki olleet samaa mieltä. Sen huomasin kotimatkalla kun sivutsemme kulki miehiä ja naisia, jotka mylly- ja viina-asioissa olivat vähän karille ajaneet.

Vuoden pisin oli jo ruvennut hämärtämään, ja aikaisin aamu-puolella yötä piti hää-seuran lähtemän Laukosta Sastamalaan. Knaapit ja palvelijat valmistelivat herrojensa hevosia juhla-matkan komeutta vasten. "Kuka tuo pitkä ritari on, joka sivutsemme kävi; se ei ole meikäläisiä", puhui yksi knaapeista toiselle, heidän askaroitessaan pihalla hevosten toimissa.

Juuri kun mieleni oli uteliaimmallaan tietämään mitä tuolla kartanolla on tekeillä, meni sivutsemme eräs mies, joka myös näytti rientävän pappilaa kohden aika vauhtia. "Mikä kokous pappilassa?" kysyin tulialta. "Kuntakokous." "Mitä asioita on kokouksen käsiteltävinä?" "Kansakoulun perustaminen", sanoi mies ja kiirehti kartanolle päätäänkään kääntämättä.

Kulkiessansa meidän sivutsemme nosti hän, aivan kuin sattumoilta, hitaasti silmänsä ja ne lankesivat, auringon säteen kaltaisina yhteen meistä Jim Fellows'iin, joka oitis kumartui. Hieno pune nousi hänen poskillensa, kun hän täynnä suloutta vastaten tervehdystä, kiiruhti edelleen. Jim oli oitis hetken sankari; hän näkyi olevan tuttu tuon enkelin kanssa.

Mutta kerran vilahtaa vielä tummia esineitä sivutsemme kelluvain huoneitten jäännöksiä. Taivas selkenee pohjastapäin ja muutamia tähtiä pilkistää näkyviin ikäänkuin johtamaan meitä aution vedenpinnan yli. Vesi tulee matalammaksi ja paraaksi katsotaan, että väki jaetaan pienempiin veneisin, jotta sillä tavalla voisivat hakea ympäri veteen upponnutta prairieä. Minä saan mennä erääsen veneesen.