United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mitä täytyy mun nähdä! Voi Tykoa ja sinua, petollinen sisar! NIILO. Tällä suudelmalla, fröökinäni, vahvistan ijankaikkiseksi lempeni teitä kohtaan. ELMA. Mutta nouskaat ylös, herrani; isäni tulee. Minua myös kumma kainous rasittaa. NIILO. Isä, suokaat meille siunauksenne. TYKO. Anteiksi, herra parooni, että ennätin tiellenne.

Odottakaa vielä vähäsen, kyllä minunkin vuoroni tulee, ja antakaa silloin siunauksenne siihen." "Mikä siis Tahvossa vikana?" "Tahvo on aika konna ja laiskuri, lentää öillä nahkasiiven tavalla ja istuu kaikki pyhäpäivät viinapullon ja korttien ääressä," vastasi Leena. "

Ernest lankesi silloin polwilleen wuoteen wiereen, kiersi kätensä Luisan ympäri ja sanoi: "Kenrali, te olette löytäneet yhtaikaa kaksi lasta teillä on nyt myös poika Luisa on minun, hän on jo kauan ollut minun, on minun ensimäinen ja ainoa rakkauteni, jonka olen tässä jälleen löytänyt antakaa meille siunauksenne." Kenrali puristi molempia yhtaikaa rintaansa.

PISPA HENRIK. Munkkien ja pappein Hoidettavana. KERTTU. Hänen kauttansa Ma voisin Lallin mieltä kesyttää. PISPA HENRIK. Niin luulen minäkin ja kotia Taas pojan lähetän. KERTTU. Oi tehkää niin! Se työnne Lallin raivon karkoittaa. Hän innokkaasti lempii lastansa, Nyt siunauksenne vaan! Jumala Sen lohdutuksen suokoon sinulle, Jot' en ma saanut aikaan! Vahvaksi Nyt tunnen itseni ja uskoni! Ei ovesta.

Ei, viisikymmentä tuhatta se oli, mutta siunauksenne on meille kalliimpi kuin kultanne. Kummellund. No, ottakaa ne sitte ja minun viisitoista laivaani myöskin kaupanpäälle! Kummellund. Minua ilahuttaa kuulla, että olet rikas ja hyvinvoipa, mutta olisin kuitenkin suonut olevan toisin, niin että jollakin tavalla olisin voinut osoittaa, miten rakas vaimovainajani ainoa veli minulle on. Job. !

Sentähden siunatkaa liittomme ja unohtakaa, oi unohtakaa se kiivauteni työ, jonka osoitin teitä kohtaan tässä vimmoissani, minä vallaton! Ah, vimmoissanihan tein sen, armas enoni! ANTON. Niin, niin, sinä hattara, löithän päästäni hatun ja annoit minulle melkein laillisen puustin. Anteeksi, ja suokaa meille siunauksenne! Mitä riivattuja? ANTON. Ylös, lapset, ylös!

Mikki ei nyt joutanut viipyä morsiamensa luona, vaan sanoi jäähyväiset ja läksi kotiin. Taajaan sykki Mikin sydän, kun hän astui isänsä huoneeseen, ja hänen äänensä värähti, kun hän lausui: »Isäni, kasvattajani! Viimeisen kerran tulen luoksenne pyytämään, että siunauksenne antaisitte Lyylille ja minulle.

Siitä asti kuin minulle ystävällisesti ja viisaasti sanottiin ettei minulla ollut oikeutta panna hänen mielen rauhaansa alttiiksi, jos minulla ei ole oikeutta kosia häntä ja saada häntä, lupasin itselleni että välttäisin hänen seuraansa siksi kunnes olin kertonut teille kaikki, niinkuin nyt teen, ja saanut teiltä tämän luvan; sillä vaikken olisi milloinkaan sitä lupausta antanut, joka sitoo kunniatani, niin teidän myönnytyksenne ja siunauksenne tulee pyhittää valintaani.

Mutta Risto hypähti seisaalle, tarttui Leenan käteen, vei hänet isän eteen ja sanoi; "Rakas ja kunnioitettu naapurini, tämä on se omenapuun, jota teidän tarhastanne halusin, istuttaakseni sen omaan tarhaani; antakaa siunauksenne siihen, ja minä vien sen juurineen päivineen, vaikka keskitalvellakin, tarhaani."

RUTHWEN. Niin, niin kipeä, ett'en edes parane nähdessäni sinua! Tervetullut Skotlantiin! Mutta täällä ei ole kaikki niinkuin olla pitää. MURRAY. On tuleva paremmaksi! Teidän siunauksenne! Jumala antakoon sinulle yksinkertaisen uskon ja täydellisen tahdon! Jumala antakoon anteeksi mitä olet rikkonut. Esirippu lankee. Muutos. NELJ