United States or Israel ? Vote for the TOP Country of the Week !
Virkki ja riensi jo pois Menelaos vaaleva joutuin, katseli kotkan laill' ylt'ympäri, jonka on silmät tarkimmat, sanotaan, seass' ilman lintujen kaikkein; silt' ei, vaikk' ylähällä se on, jänö kiitävä piile peittoon pensaston sakeankaan, vaan alas iskee syöksyen kotka ja koppoo sen, heti riistävi hengen: noin, Zeun-heimoinen Menelaos, loistavat silmäs joukkoon kumppanien joka suuntaan loit tähyellen, viel' elon ilmoill' eikö ne keksisi Nestorin poikaa.
Siksipä päivän töiss' olen, yön lepohetkinä usein tulevaisuuttasi aatellut sekä, mielessä tuska, peljännyt sinun yksin turvatta jääväsi tänne. Huoleni poissa tok' on, jos tahtoni teet, kätes annat arvon herrallen, joka vierelläs nyt on tuossa. Mennyt häitä jo on tosin kiihkon aika, mut vielä terveytt' on, on hallintaan sekä toimihin voimaa; silt' ei näytä se mies, jota painaa vaivat ja vanhuus.
Ja kun tuli toinen ilta, kun uupuneina, epätoivon partaalla vihdoin tehtiin hurja päätös, otettiin summassa se, mikä väsyneille lähimmäs osui, silloin tiedettiin, ettei ollut tyttöä tanssiin kävelty valitsemassa, tyttöä hoikinta ja verevintä, vaan että oli juostu täydessä tolkussa huoneen haussa. SILT
Eläköön isänmaa! Eikä siinä kokouksessa enää kyetty muita asioita käsittelemään. Eikä sen päivän perästä ole sen kunnan kokouksissa ollut erimielisyyttä uusien koulujen perustamisesta eikä vanhain kannattamisesta... »SILT
ENKELI. Pois elinvoima silt' on: rakkaus, Totuudenhalu. Ken ne kadottaa, Hän kuolemata luokseen kiiruhtaa. BILEAM. Elääkö ilman kansaa taikka kuolla? On Moab verta niin mun verestäni Kuin Israelkin verta Mooseksen. Jos kuolee kansani, elääkö pitäis mun Sukuni raunioilla, riemuiten Siit' että totuus tappoi sukuni? Jos Herra kansani on hyljännyt, Myös pyyhkiköön mun kirjastaan hän nyt.
Pääskyn pesä räystähässä, Oravaisen petäjässä: Mulla vain on ilman alla Koti kaikkialla. Kukko kiekuu orrellansa, Sirkka laulaa loukossansa: Minun laulun' ilman alla Kaikuu kaikkialla. Muilla ompi yksi kulta, Silt' ei puutu lemmen tulta: Mulla vain on ilman alla Kulta kaikkialla. Liisa. Kuka maankuleksija tuolla laulaa? Juhana. Liisaseni! Liisa. Juhaniko täällä? Tervetullut! *Laulu 10.* Juhana.
Voi! sairas järki, kuin voimiaan Taas turhaan se ponnistaapi; Se lukee luonnolle lakiaan, Silt' ilmatkin sääntönsä saapi, Maan radan se tahtoisi muutaltaa, Ja tähdiltä himmentää loiston, Vaan tähdet loistaa, maa vaeltaa, Ja tappio hintan' on taiston.
Tien vastukset silt' usein sulkee Ja nöyrtyen se väistyy, kaivaa, Niin kokee monta matkavaivaa, Vaan valtavirtahan tok' kulkee. Niin virta paisuu mahtavaksi Ja laivat, tehdastyöt se käyttää Se voiman, rikkauden näyttää Purojen pienten nostamaksi. Viipurin lyseon avajaisissa 2 päivänä syyskuuta. Miehen into ilmoitaksen Töissä, ei vaan sanoissaan.
Vaan et vanhaksikaan sinä moittisi häntä, jos oisit nähnyt vain miten hän kevykäisenä riens mua vastaan, hellänä naurussa suin sekä lempein loistavin silmin, silt' ei näytä se mies, jota painaa vaivat ja vanhuus.
Viekasten, kavalien konnain ainaist' On juonta tuo; mut kunnon miehess' on se Salainen viittaus, joka hillitönnä Sydämest' ilmi puhkee. JAGO. Michael Cassion Sen vaikka vannon kunnon mieheks luulen. OTHELLO. Mä myöskin. JAGO. Tulis olla, miltä näyttäi, Ja mit' ei ole, silt' ei näyttääkään. OTHELLO. Niin kyllä, miltä näyttää, tulis olla. JAGO. No niin, ma Cassion kunnon mieheks luulen.