United States or French Polynesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yksi tahtoi kiittää hänen miehekkäistä sanoistaan, toinen tahtoi ilmoittaa, ettei hän milloinkaan ennen ollut asiaa tältä kannalta ajatellut, kolmas puristi vaan hänen kättänsä ja kyynel silmässä tuijotti häneen merkitsevästi hetken. Joku sanoi suoraan: Minä olen ollut tähän asti suomalaisuuden vastustaja. Nyt olen minä fenomaani!
Varsinkin savolaisen silmässä, joka on tottunut suurienkin järviensä rannoilla näkemään luonnon niittyjä ja viljelystä, syntyy säälin sekainen kaipuu. Ainoa, mitä tämä järvi tuntuu antavan, on malmi. Sitä nostetaan yhä ja sen haavimamiehiä näkyy nytkin ahertamassa siellä täällä ponttuitten päällä. Se on raskasta työtä ja alakuloinen nostomies tuskin katsahtaa meihin ohi mennesssämme.
"Hyvästi, pienet kultaseni!" sanoi Eugen, suuteli heitä kutakin ja kiiruhti nopein askelin pois. Kun hän tuli ulos lastenkamarista, saivat hänen kasvonsa jälleen vakavan ilmeen tänään oli hän melkeinpä ankaran näköinen. Hänessä oli herännyt ajatus pieni, mitätön ajatus, joka vaivasi ja ahdisti häntä kuin tikku silmässä.
»Sano äidille, että sinä olet antanut nauhasi pakanaseuralle», lausui Montinin rouva. Siinä uskossa Elsa oli, että hän teki jonkun hyvän työn, kun rouvat häntä kiittelivät ja hyväilivät, vaan sen enempää hän ei ymmärtänyt. Mutta riisiryynit jäivät nyt saamatta ja siitä oli paha mieli. Allapäin asteli hän kotiinsa päin kouran silmässä kaksi penniä.
Etkö tiedä, mies raukka, kuinka vahingollista on nukkua ulkona silloin kuin pakkanen ponnistelee? KAARLO. Tiedän kyllä... Mutta tiedätkö sinä sanoa minulle mikä silmissäni pistelee? Oletko nopsa näkemään raiskaa lähimmäises silmässä? NYYRI. Sinä käyt unen houreissa, mies! Mene lepäämään johonkuhun huoneesen! KAARLO. Ei auta levolle mennä kun mun valvoa pitää ja vartioita isäntääni.
Hän kirjoitti pitkälti, kolme arkkia täyteen ja vielä reunat ristiin, kirjoitti itku silmässä, niin että kyyneleet, jotka tunkivat esille, monesta kohden liottivat paperin... Mutta sen paremminpahan näkevät, mitä hän kärsii, lie tuostakin lysti heille.
"Sir, minä kiitän teidän neuvostanne, ja minä toivon, että me vielä tapaamme toinen toistamme ja tulemme keskustelemaan siitä, jota te luonnoksi sanotte esine, jota tiede ja taide eivät milloinkaan näy samalta kannalta katselevan. Jos luonto taideniekan silmässä on varustettu sielulla, miksi ei höyrykoneella voisi sielua olla?
Syvä huokaus pääsi vanhuksen rinnasta. Hyvästi haaveeni, hyvästi utuiset unelmani... Mutta äkkiä sääli täytti hänen sydämensä, kun hän luuli ymmärtävänsä Ainon tuskan. Tyttö parka, jonka hänen veljensä vihamiehelleen möi ja jonka omaa mieltä ei kaupassa kysytty. Kuinka voi hän muuta kuin pelätä ja vihata minua? Kyynel silmässä, sääli ja suru sydämessä Väinämöinen istahti kivelle.
Näin hän haasteli. Mut tytön silmässä kyynele hiljaa kasvoi ja poskellen kuin kastehelminen vieri. Vaan sala-huokauksin kysäseepi hän: »Mointako haastaa, muillen mointako hän, ei mulle hän ilmase mitään!
Tapanin silmässä oli jo ensi viikolla kaikki ajetus sulanut pois ja karttaminen kadonnut, jotta saattoi aivan vapaasti katsella, mutta se särkynyt silmä oli aivan pimeä.