United States or New Caledonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ukko Witt puri ja piti sikaria kynttilän liekissä ja pisti sen sitten taas suuhunsa ja poltti ja veti ja imi. »Niin», sanoi räätäli, »semmoista tapahtuu. Oikeat hyvät sikarit eivät tahdo koskaan palaa, ainakaan muu-*, tamat niistä. Mutta voidelkaamme sitä vähän talilla, niin se tulee hyväksi. Kas niin, purkaa nyt vielä palanen pois!»
Juhla oli järjestetty erääseen talonpoikaistaloon aivan lähellä Hämeentullia. Talon suuressa salissa komeili eräällä pitkällä pöydällä useita kannunpulloja punssia lasirivien ympäröiminä, sekä tupakka-aineita, kartuusitoppoja täynnä »Gefle-vaakunaa» ja savipiippuja, sillä sikarit siihen aikaan olivat miltei tuntematonta ylellisyyttä ja paperosseja ei oltu vielä keksittykään.
"Eihän tuo ole liikaa", sanoi Swart, "jos me tyhjennämmekin lasin olutta" "Ei", sanoi Witt, "se ei ole hullumpaa!" Flick oli täyttänyt kolme lasia oluella. "Että minä sentään hukkasin piippuni!" sanoi Witt, "entä jos minä polttaisin sikaria". "Sikarit ovat niin omituisia", sanoi Swart "minä luulen, ettei se tekisi sinulle hyvää". "Kuinka niin?" sanoi räätäli Flick.
Molemmat ottivat taskustansa sikarikotelot, jotka kummallakin olivat täynnä kelpo havannoja. Sikarit pantiin tulelle ja käsi kädessä astuivat ystävykset, vilkkaasti puhellen keskenänsä. "Ystäväni Nikkinen!" sanoi toinen kotvasen kuluttua. "Ystäväni Rikkinen!" "Tiedäs, mitä ajattelen?" "Melkeinpä arvaan. Sinun mielestäsi matka kai tuntunee pitkältä näin jalan astua." "Aivan niin.
Nekin, jotka äskettäin olivat olleet niin nöyrtyneitä, että he olivat ottaneet sikarit suustaan ja tuskin uskaltaneet sylkeä, rohkaistuivat ja alkoivat räyhätä. Kuin he nyt huomasivat Knutin, kokoontuivat he hänen ympärilleen jotenkin uhkaavalla tavalla. Holt seisoi henkeä vetämättä ikkunassaan. Nyt oli oikea hetki tullut. Knut saisi nämä ihmiset ymmärtämään ja tuomitsemaan oikein.
Semmoista summaa sinä et ole eläissäsi nähnytkään... Vai hä?» Ei vastausta. »Viidettä sataa markkaa ... ja puolet otin, toisen puolen jätin sinne... Kysyi se itse Pärpuumi konttoristiltä, että onko se tämä sen Rantalan isännän poika, sen Juho Erkki Huotarisen?... On kai, sanoi risti, ja minä sanoin, että on se. Ryypyt ja sikarit ne läksi ja se sotkamolainenkin sai siinä sivussa.
Hulda nauroi ovensuussa kauha kädessä ja kutitteli. Silloin astui tupaan ukko Ikonen Huldan isän kanssa, sikarit hampaissa. Leikki loppui. Nuoret lähtivät pihalle vetämään nuoraa, ollen kaikki tytöt Mattia vastaan. Ja nyt ryhtyi ukko Ikonen valmistelemaan poikansa naima-asiaa.
Tilapäiset lahjat, kuten viini ja sikarit herättävät monissa upseereissa ystävällisiä tunteita; jollei työarmeijan jäsen käytä kaikkia tällaisia keinoja ja temppuja, on mahdollista, että hän 24 vuoden ajan saa viettää elämää, jonka rinnalla viljelysorjan tai hiilikaivostyömiehen elämän 150 vuotta siten täytyi näyttää kerrassaan kadehdittavalta.
Torpparit ja muut vähävaraiset pysytteleytyivät edempänä palkintotuomarien lavasta, mutta rustitilalliset ja muut mahtimiehet tunkeilivat sen lähistössä. Sikarit hampaissa ja kellot kourassa kuljeksivat isäntämiehet tuontuostakin kouraansa tirkistellen. Naisväki ja nuori kansa häilyi missä sattui, kaikki koettaen päästä etumaisiksi radan viereen.
Flick kaatoi kaksi lasia olutta. »Olipa sentään aika vahinko, että hukkasin piippuni,» sanoi Witt. »Mitähän, jos polttaisin yhden sikarin.» »Sikarit ovat niin kummallisia», sanoi Swart. »Luulen, että ne tekevät sinulle pahanelämän.» »Eihän toki», sanoi räätäli Flick. »Niin voi kyllä käydä, jos sikari on huonoa lajia.