United States or Syria ? Vote for the TOP Country of the Week !


Olkoon signora tahi mamselli, vastasi Eerikki, joka erehtyi nimessä, niin hän on ainakin puolen tunnin ajellut minua takaa ja hänellä on liian terävät hampaat saadakseen kulkea irrallaan ilman kuonokoppaa. Siinä tapauksessa tiedän vain yhden keinon rangaista tyttöä, vastasi kreivi, ja surumielinen hymyily elähytti hetkeksi hänen vakaisia, miettiväisiä kasvojaan.

Pankaamme pian sen sijaan serkkuni kirje ja antakaamme hänelle tilaisuus ottaa se. No! nytpä toivon saavani nähdä sen. ROSINA. Millä oikeudella, jos suvaitsette? BARTHOLO. Yleisimmin tunnetulla oikeudella, vahvemman oikeudella. ROSINA. Ennen minä lyödään kuoliaksi, kuin se kirje minulta saadaan. Signora! signora!... Ah! mikä ilkeys!... BARTHOLO. Antakaa tuo kirje tahi pelätkää minun vihaani.

Sankarina toisessa oopperassa sitävastoin oli Aleksanteri suuri, ja hänen osaansa näytteli eräs italialainen nainen, signora Fabrici, jonka ääni ja käytös olivat tämän ylhäisen yleisön ihastukseksi kuin oikean husaarin.

Te olette kirjoittanut. Se olisi varsin hupaista, jos aikoisitte saada minut sitä myöntämään. Minäkö! en ensinkään; mutta teidän sormenne, joka vielä on läkillä tahrattuna! Heh! viekas signora! Kirottu mies! Nainen luulee kyllä olevansa turvassa sentähden, että hän on yksin. ROSINA. Ah! epäilemättä... Sepä soma todistus!... Tauotkaahan jo, herra, te vääntelette minun käsivarttani.

Nuo kanteet olivat uskonnollisen suvaitsemattomuuden tuloksia. Kerrottiin, että pirulle pidettiin palveluskokouksia kuten Ranskassa "Sabbati" ja Italiassa "Gurolodella signora" kokouksia. Keskiaikana oli alaluokan asema pohjattoman kurja, se kärsi aateliston ja papiston kavalaa sortoa. Nälässä ja orjuudessa sai työväestö virua, Jumalan rukoileminen ei mitään auttanut.

Milloin tunsi Eerikki kuningattaren komean hahmon siitä kunnioituksesta, jolla kaikki siirtyivät hänen tieltään; milloin näki hän kuninkaan leppeät kasvot, jotka kaiken yötä olivat pelkkää päivänpaistetta; milloin näki hän ikkunassa suojelijansa, kreivi Bertelsköldin pitkän vartalon; milloin tepasteli siinä taas hänen kaunis vihollisensa, signora Morelli.

FIGARO. Vai niin! nuot makeiset tänä aamuna? Kuinka minä olen tyhmä! minä olin unhottanut koko tuon asian... Oivallisia, signora, ihmeteltävän hyviä! BARTHOLO. Oivallisia! ihmeteltävän hyviä! Niin, epäilemättä, herra parturi, palatkaa asiaan! Te toimitatte täällä somaa virkaa, herra! FIGARO. Mitäs nyt, herra? BARTHOLO. Ja joka on tuottava teille varsin hyvän maineen, herra!

Nyt läheni kuningas, virkaatekevän hovimarsalkan saattamana, jolla oli armo esittää kuningattarelle signora Morelli, joka oli käyttänyt enemmän aikaa kuin muut pukunsa muuttamiseen, mutta joka nyt voittikin kaikki hovineidit kauneutensa loistolla ja pukunsa komeudella.

Zeus suuri! varjele Othelloa, Sen purjeet täytä henkes voimall', että Aluksellaan hän valkamamme siunais, Sylihin Desdemonan hehkuin vaipuis, Lois sammuneihin mieliin uutta tulta Ja koko Kypron lohduttais. Kas, laivan rikkaus on maalle noussut! Sen eteen polvillenne, Kypron miehet! Signora, terve sulle! Taivaan armo Edestä, takoa ja kaikin puolin Sua ympäröitköön! DESDEMONA. Kiitos, uljas Cassio!

BARTHOLO. Mutta mitä tuo mies tahtoo? Sotamies! Menkää huoneesenne, signora. Kumpi teistä, hyvät naiset, on tohtori Balordo? BARTHOLO. Bartholo! Hän puhuu Lindor'ista. KREIVI. Balordo, Barque