United States or Serbia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos pienokainen olisi poikalapsi, saisi se nimeksensä Venzeslaus tai Vitold; tyttöselle hän taas antaisi nimen Vilhelmina. Alkukirjain olisi kaikissa tapauksissa V., sillä se oli hänestä niin ylimyksellinen kirjain ja näytti niin sievältä valkoisella pellavakankaalla.
Sen hän kyllä itsekin tietää, ja se ei ensinkään näytä sievältä minun mielestäni. No niin, kyllä hän tosin vähän liiaksi näkee vaivaa vaatetuksestaan tuumasi Freedrik hyväntahtoisesti mutta pohjaltaan hän kuitenkin on kelpo poika, ja hänellä on oiva luonne.
Hän näytti niin erinomaisen totiselta ja sievältä, että minä pysähdyin jonkunlaisessa ihmetyksessä; ja he huomasivat hänet kaikki yhtä aikaa, sillä, kun minä pysähdyin, he nauroivat ja katselivat häntä. "Em'lyn laita on niinkuin minun", lausui Peggotty, "hän tahtoisi nähdä häntä".
En tietänyt enon laulavan sanoi Helka Freedrikille, kun molemmat olivat valkeata korjaamassa. Isä on aikoinaan ollut parhaimpia laulajia yliopistossa. No eipä ihme, että laulumme kaikui niin erittäin kauniilta tänä iltana. Mutta näetkö veneen tuolla? Vihtori nojautuu taaksepäin ja hänen kätensä lepää toisen airon päällä. Hän näyttää sievältä vaaleassa puvussaan.
Kummallakin puolen tietä, jota ratsastimme edelleen, on tuuheita lehtipuita, varsinkin öljypuita, jotka antoivat mieluista varjoa paahtavassa kuumuudessa. Tämä puoli Jerusalemin lähistöä ei suinkaan näytä autiolta, vaan päin vastoin tekee matkustavaiseen miellyttävän vaikutuksen. Oikealle puolen jää Mooses Montefioren turvakoti, valkoinen rakennusryhmä, joka matkan päästä näyttää sangen sievältä.
Tuota allegroa tuota allegroa soittakaa! Tanssikaa!" Ja vielä liehahti kuolevaisen kasvoin yli tuommoinen iloinen, veitikkamainen hymy, joka muulloin aina teki hänet niin hauskaksi, ja joka hänessä niin sievältä näytti. "Minä itse" ohkaisi hän vielä tallella olevalla hengähdyksellään "pyörähdän Tuonen Tuomaan kanssa czardas-tanssiin!"
Kaikkeen sitä tottuu... Ja mihin tottuu, sitä ei enää sen tarkemmin ajattele, eikä huomaa. Miten somasti nuo helmat kahisevat... Katsokaa Kreeta!... näin vaan!... näin!... Ja sitte minä kumarran syvään ... näin... Sepä vasta somaa! Näin ne kahahtavat lattiaan ... katsokaa! Voi herran terttu sinua, Johanna!... Miten sievältä ja kultaselta sinä näytät ... saisi nyt joku muukin olla näkemässä!
Aina lempeämielinen, aina kärsivällinen, aina anteeksi antava vanhalle Kristiinalle. Ja niinkuin hän minua kohtelee, niin hän kohtelee kaikkia kyläläisiä. Katsokaahan, rakas herra, kun hän tuli tänne, siitä on jo hyvinkin kolmekymmentä vuotta, silloin oli kylä, joka nyt niin sievältä ja siistiltä näyttää, likainen, kurja, rappeutunut pesä, ja talonpojat olivat laiskoja, jumalattomia ja röyhkeitä.
Sitte alkoi pitkä, vaivaloinen kävely ylös päin juutalaisten, muhammettilaisten ja armenialaisten hautausmaitten ohitse, jotka ovat kaupungin itäisessä ulkolaidassa, linnaa kohden, joka taas on mäellä pohjoispuolella melkein ihan raunioina. Sieltä korkealta katsoen näyttää kaupunki oikein sievältä ja miellyttävältä.
Mutta kesäisin se näyttää aika sievältä. Herra, luulenpa melkein, että hän vielä kaiken hyvän lisäksi tekee meistä pilaa? IS